Sähköauton lataus

Sähköautoilu lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia. Yhä useampi meistä haluaa liikkua vastuullisemmin ja vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja. Sähköajoneuvojen lataus tapahtuu tällä hetkellä pääasiassa kotioloissa: noin 80 prosenttisesti sähköajoneuvoja ladataan kiinteistöissä useimmiten öisin ja noin 20 prosenttia latauksista tehdään julkisissa latauspisteissä.

Latauspisteitä tulee koko ajan lisää

Suomessa oli vuoden 2022 maaliskuussa noin 7000 julkista latauspistettä. Latausasemat voidaan jakaa kolmeen ryhmään latausnopeuden perusteella: hidas, keskinopea ja pikalataus. Pikalataus on tällä hetkellä vain täyssähköautojen käytössä. Suurten taajamien alueilla lataus onnistuu melko hyvin ja latauspaikkoja on jo useissa kauppakeskuksissa sekä työpaikkojen ja uudempien taloyhtiöiden parkkitiloissa. Latausmahdollisuudet onneksi lisääntyvät koko ajan. Latausinfraa rakennetaan lisää sekä kauppojen, huoltoasemien ja palvelupisteiden yhteyteen että myös enenevässä määrin taloyhtiöihin ja omakotitaloihin.

Lue blogimme "Pikalatauspisteet helpottavat pitkän matkan liikkumista sähköautolla"

Lataus on helppoa – tarvitset vain apin tai RFID:n

Lataaminen on helppoa. Latauskaapelin toinen pää kiinnitetään ensin autoon ja sitten toinen pää latauslaitteeseen - ja lataus alkaa joko automaattisesti tai tunnistautumalla palveluntarjoajalta saatavalla RFID-lätkällä tai apin avulla. Laturissa voi olla johto myös jo kiinni ja pikalatureissa on aina kiinteä johto. Nykyään appipohjainen lataus on kätevin tapa aloittaa ja lopettaa lataus. Lumme Energian latausappi on ladattavissa sovelluskaupoista. Appi kertoo kaikki olennaiset tiedot kustakin latauspisteestä - eli käyttäjä voi ennakkoon tarkistaa sopiiko kyseinen piste hänen autonsa lataamiseen. Lumme Energia kuuluu Charge&Drive-verkostoon, joka on Suomen kattavin latausverkosto.

Entäpä pistokkeet? Mikä sopii mihinkin?

Sähköauton käyttäjälle on tärkeää oppia omaan autoonsa sopivat pistokkeet/liittimet. Auton mukana tulee yleensä aina ns. kotitalouspistoke eli verkkovirtapistoke (230 V Schuko). Se on kuitenkin hitain kaikista latausvaihtoehdoista ja suositellaan vain tilapäislataukseen. Nopeampi lataus onnistuu voimavirran avulla. Tällöin kyseessä ovat ns. Type 1 ja Type 2 –pistokkeet. Type 1 on japanilaisten ja amerikkalaisten autojen yleisin pistoke ja Type 2 taas standardi Suomessa ja Euroopassa. Kotilatauslaitteen tyypiksi suositellaan Type 2 -johdolla varustettua latauslaitetta, joka on kaikkein käytännöllisin latausmuoto. Julkisia latauspisteitä on mm. huoltoasemilla, ostoskeskuksissa ja parkkipaikoilla. Julkisten latauspisteiden yleisimpiä tyyppejä ovat Type 1 ja Type 2. Yleisimmät pikalatauspistoketyypit ovat nimeltään CCS, CHAdeMO ja Tesla Supercharger.

Sähköautojen lataaminen on viime aikoina herättänyt keskustelua monissa taloyhtiöissä. Miten asukkaille saisi latauspaikkoja taloyhtiön parkkipaikalle? Onko tällainen projekti hankala tai kallis? Mitä osaamista latausinfran rakentaminen vaatii? Ei hätää - saat vastauksen kysymyksiisi Latauskartoituksemme avulla. Kartoituksen pohjalta saat kattavan raportin kiinteistösi valmiudesta, erilaisista toteutustavoista, kuinka latauspisteitä voidaan asentaa kiinteistöön kustannustehokkaasti ja turvallisesti ja siitä miten mahdollistetaan sähköauton lataus taloyhtiössä.

Kaikki lähtee taloyhtiön tahtotilasta liikkeelle

Latauspaikan tai -paikkojen rakentaminen edellyttää kiinteistön omistajan päätöstä. Taloyhtiöiden päätösten lähtökohtana on osakkaiden yhdenvertainen kohtelu rakentamis-, ylläpito- ja käyttökustannuksia jaettaessa. Helpoin tapa päästä alkuun on rakentaa latauspisteitä aluksi vain se määrä, jota taloyhtiössä tarvitaan. Tämä ei vielä välttämättä aiheuta muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Taloyhtiön kannattaa jo suunnittelun alkuvaiheessa ottaa meihin yhteyttä, jotta sähkötekniset valmiudet ja mahdolliset muutostarpeet saadaan kartoitetuiksi. Kartoitus antaa isännöitsijälle ja hallitukselle tarpeelliset pohjatiedot sekä kustannusarvion latauspisteiden rakentamisesta. Samassa yhteydessä selviää myös sähköliittymän riittävyys. Selvitämme kartoituksen yhteydessä onko kohde potentiaalinen aurinkosähkön hyödyntämiselle. Täyssähköauto ja lataushybridi kuluttavat sähköä 15–25 kWh/100 km, mikä tarkoittaa Suomessa autoa kohden keskimäärin 2 700–3 600 kWh/vuosi (18 000 km/vuosi). Kulutus vaihtelee huomattavasti automallin, ajotavan ja ajokilometrien mukaan.

Ensimmäinen askel kohti latausta – alle 4 latauspistettä taloyhtiön parkkipaikalle

Latausratkaisuillamme on helppo lähteä liikkeelle. Yhdenkin latauspisteen rakentaminen onnistuu. Palvelu sisältää isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle vaivattoman ja läpinäkyvän ratkaisun, jossa kustannukset kohdistuvat sähköautoilijalle. Taloyhtiölle ei muodostu kustannuksia, jolloin päätöksenteko on helppo prosessi. Yksittäisen latauspisteen rakentaminen on teknisesti helppoa, usein latauspisteen voi asentaa olemassa olevan lämmitystolpan tilalle. Palveluumme kuuluu luotettavien laitteiden asennus sekä maksuliikenteen hoitaminen kaikkien osapuolien puolesta. Tällä palvelumallilla päästään alkuun ja se toimii erinomaisesti, kun on kyse muutaman ensimmäisen latauspisteen käyttöönottamisesta. Investointi on hyvin kevyt ja sillä ratkaistaan ensimmäisten sähköautoilijoiden tarpeet arviolta muutamaksi vuodeksi.

5 latauspistettä tai enemmän

Kun taloyhtiössä halutaan tarkastella asiaa pidemmällä tähtäimellä tai jos ensimmäisessä vaiheessa halutaan mahdollistaa sähköauton lataus taloyhtiössä vähintään viidelle ajoneuvolle, suunnittelu ja kapasiteetin mitoitus on syytä tehdä huolella ja rakentaa järjestelmästä kokonaisuutena sellainen, että se huomioi myös taloyhtiön muun sähkön käytön tarpeen. Kyseessä on ns. dynaaminen kuormanhallinta, jossa automatiikka ohjaa lataustehoja taloyhtiön sähkönkäyttöä optimoiden niin, että pienemmästäkin pääkeskuksesta riittää virtaa sekä saunan kiukaille että autojen lataamiseen kaikissa olosuhteissa.

Älykkäät latauslaitteet helpottavat veloitusta käytön mukaan

Taloyhtiöiden latauspisteen ratkaisuissa kannattaa hyödyntää ns. älykkäitä laitteita, jolloin käyttäjä aloittaa lataamisen tunnistautumalla, ja kustannukset voidaan veloittaa suoraan asukkaalta esimerkiksi kerran kuukaudessa ja tilittää takaisin taloyhtiölle sopimuksen mukaisesti.

Suomessa julkinen latauspisteverkosto kehittyy kovaa vauhtia ja uusia latauspisteitä tulee mukaan jatkuvasti. Suomessa oli vuoden 2022 maaliskuussa noin 7000 julkista latauspistettä, jotka löytyvät niin huoltoasemilta, kauppakeskuksista ja liikkeiden asiakaspaikoituksista, matkailupalvelujen yhteydestä tai parkkihalleista ja katujen varsilta.

Lataa Lumme Lataus -appi puhelimeen – ja lataat autosi aina iisisti

Kätevin keino löytää julkiset latauspisteet on Lumme Lataus -mobiiliappi (App store tai Google Play), joka kuuluu Suomen kattavimpaan latausverkostoon Charge&Driveen. Apista on todella paljon hyötyä, kun liikkuu kaupungilla tai matkustaa ympäri maata.

Miten appi sitten toimii? Jotta voit maksaa apilla latauksesta, sinun on ensin linkitettävä luottokorttisi appiin. Näin voit maksaa lataukset jouhevasti missä päin Suomea sitten liikutkin. Appi toimii luonnollisesti myös maksuttomissa pisteissä latauksen käynnistäjänä. Kaikkien latauspisteiden laturien tyypit, latausnopeuden, sijainnin, hinnat ja varaustilanteen löydät applikaatiosta.

Voit myös ladata perinteisesti RFID-lätkällä

Jos haluat toimia perinteisemmällä menetelmällä, voit halutessasi tilata myös RFID-avaimen. Näin sinulla on aina vapaus valita haluatko käyttää sovellusta vai lätkää. Useimmilla latauspalvelun tarjoajilla on maksuton 24/7 asiakaspalvelunumero, johon voi aina olla yhteydessä jos latauspisteiden kanssa ilmenee kysyttävää tai latauksen kanssa on hankaluuksia. Tiesitkö, että asiakaspalvelu voi kytkeä latauksen päälle etänä ongelmatilanteissa. Tämä on hyvää palvelua lataajille - korvaamaton apu reissun päällä.

Lue lisää sähköauton latauspisteistä! 

Sähköautoilu tekee nyt tuloaan valtakunnallisesti. Sähköautojen määrän kasvun myötä tarvitaan myös kattavaa latausinfrastruktuuria, joka palvelee sähköautoilijoita. Tämä tulee koskettamaan yrityksiä ja organisaatioita laajasti.

Julkiset latauspisteet ovat välttämätön osa liikkuvan ihmisen arkea – puhutaankin asiointilatauksesta. Kun asiakas lähtee ostoksille ja asioille sähköautolla, hän suosii paikkoja, joissa on latausmahdollisuus tarjolla. Eli lataus voi olla arvokas markkinointivaltti yrityksille. Liikkumisen nopeasti etenevän sähköistymisen myötä kauppakeskuksissa, myymälöiden parkkipaikoilla, huoltoasemilla, parkkihalleissa sekä muissa kiinteistöissä latausmahdollisuuksien merkitys tulee korostumaan.

Vastuullisuuden ja ilmastotalkoiden merkitys nousee myös yhä suurempaan rooliin. Tämä kehitys näkyy myös työpaikoilla – yhä useampi työntekijä toivoo, että organisaatiossa olisi huomioitu myös sähköautoilla liikkuvat. Ja tässä yhteydessä latausmahdollisuus koskettaa oman väen lisäksi myös vierailijoita tai asiakkaita – halutaan olla vastuullinen ja ajassa elävä taho, joka ottaa huomioon uuden ajan muuttuvat energiatarpeet liikkumisen saralla.

Moni yritys haluaa myös linkittää viestintäänsä ja brändiinsä latausmahdollisuuden tuoman positiivisen näkyvyyden. 

Jos harkitset latauspisteen hankintaa omaan yritykseesi, Lumme Energia ja sen asiantuntijat ovat apunasi.

Latauspiste sinunkin yritykseesi?

Latauspisteiden suunnittelu alkaa aina kiinteistökartoituksesta

Yrityksen latausjärjestelmätoimituksen suunnittelu lähtee liikkeelle kartoituksesta. Kartoituksessa selvitetään kohteen sähkötekniset resurssit ja mahdolliset toteutustavat. Samalla voidaan laatia myös kustannuslaskelmat kokonaisinvestoinnille. Investoinnin keskeisiä elementtejä ovat talotekniset työt, maanrakennustyöt sekä itse latausjärjestelmä.

Yritysten tarpeisiin soveltuvat älykkäät sähköautojen latausjärjestelmät sisältävät paljon muutakin kuin pelkät latauslaitteet. Sähköautojen latausjärjestelmä on kokonaisuus, joka sisältää varsinaisen latausaseman lisäksi taustajärjestelmän ja sen tuottaman tiedon.

Tyypillisimmin käytettyjä asennuksia ovat 3 x 16A (11kW) ja 3 x 32A (22kW), nämä latausvirrat mahdollistavat riittävän latauksen suhteessa kohteessa käytettyyn asiointiaikaan.

Sähköautojen julkiset latauspisteet vaativat yleensä lataamisen aloittamiseksi käyttäjältä tunnistautumisen, joka voi tapahtua RFID- tai NFC-tunnisteisella kortilla tai tagilla. Kohteesta riippuen kortti- tai tagitunniste voi olla tilattavissa etukäteen tai noudettavissa esimerkiksi latauspalveluita tarjoavan yrityksen aulapalvelusta tai kassalta.

Lue, miten Mikkelin Sairaalaparkki sai latauspisteet sähköautoille.

Omakotitalossa asuva täyssähköauton tai ladattavan hybridin käyttäjä joutuu ratkaisemaan kysymyksen, miten sähköauton lataus kotona kannattaa hoitaa. Nimittäin, sähköajoneuvon tai hybridiauton lataus tapahtuu noin 90-prosenttisesti kotona ja noin 10 prosenttia julkisissa latauspisteissä.

Lue blogimme Auton "tankkaus" siirtyy huoltoasemalta kotiin.

Turvallisuus ja nopeus keskiössä kotilatauksessa

Jotta päivittäin tapahtuva lataus sujuisi turvallisesti, vaivattomasti ja nopeasti, kannattaa kotiin hankkia kiinteästi asennettava ja autonvalmistajan hyväksymä latauslaite. Hyväksytty latauslaite on turvallinen autolle, käyttäjälle sekä kiinteistölle. Se varmistaa, ettei kotitalon pääsulake pala ja pääse aiheuttamaan vaaratilannetta perheelle.

Auton mukana tuleva ns. Schuko-kaapeli eli normaali verkkovirtalaturi on tarkoitettu vain tilapäislataukseen. Se on vajaatehoinen ja hidas, se antaa maksimissaan vain 6-8 A lataustehon. Siksi sitä ei suositella käytettäväksi jatkuvaan lataukseen.

Mitkä tekijät vaikuttavat sopivan latauslaitteen valintaan?

Mistä sitten tietää, millainen latauslaite omaan kotiin sopii parhaiten? Latauslaitteen valintaan vaikuttaa ensinnäkin auton lataustyyppi, eli soveltuuko sille 1-, 2- vai 3-vaihelataus. Kotilatauslaitteen tyypiksi suositellaan Type 2 -liitännällä varustettua latauslaitetta, joka on standardin mukainen liitin.

Auton laturista riippuen auto pystyy vastaanottamaan virtaa tietyllä maksimiteholla. Samalla kannattaa miettiä tulevaisuuden lataustehotarpeita, jotta pystyy joustavasti lataamaan tarvittaessa myös tehokkaampaa latausta vaativan auton. Kannattaa muistaa, että laitteen tehoa pystyy aina pienentämään, mutta maksimitehoa ei pysty suurentamaan.

Kiinteistön sähköresurssit antavat raamit latausteholle

Latausteho kotilatauslaitteessa riippuu asennuskohteen vapaasta sähköteknisestä kapasiteetista eli kuinka suuri on talon pääsulake, onko kiinteistön sähköpääkeskuksessa vapaita sulakelähtöjä ja millainen lämmitysmuoto talossa on.

Kotona käytetään joskus samanaikaisesti paljon energiaa vaativia laitteita – esimerkiksi sauna ja uuni – sekä siihen päälle sähköauton lataus. Dynaamisen kuormanhallinnan avulla kuormituksesta ei ole huolta kulutuspiikkienkään aikana ja sähköauton lataus kotona onnistuu. Jos omakotitalon pääsulakkeet ovat 3x25 A niin dynaaminen kuormanhallinta pitää huolta siitä, että kiinteistön yhteenlaskettu kuorma ei ylitä sulakkeiden kestoa eli tuota 25 A. Auto latautuu niin nopeasti kuin pääsulakkeen koko antaa myöten.

Latauslaite tarvitsee oman kaapelivedon suoraan pää- tai alakeskukselta. Kotilatauslaite muodostaa aina oman virtapiirinsä. Se lisää turvallisuutta, koska silloin muita sähköjohtoja ei kuormiteta.

Lue blogimme Dynaamisella kuormanhallinnalla huolettomuutta kotilataukseen

Mihin latauspiste istuu parhaiten – autotalliin vai ulos?

Tärkeää on myös pohtia, mihin sähköauton latauspiste kannattaa sijoittaa, asentaako sen sisälle autotalliin, autokatokseen vai johonkin muuhun kohtaan kotipihalla. Sähköauton kotilatauslaite asennetaan pääsääntöisesti seinään tai muuhun vastaavaan tukirakenteeseen. Tarvittaessa laite voidaan asentaa lohkolämmityspistorasioille tarkoitettuun tolppaan erillisellä asennusadapterilla.

Kiinteän latauslaitteen asentaminen sähköauton viralliseen latauspaikkaan kannattaa aina, sillä se on kaikkein turvallisin, nopein ja käytännöllisin vaihtoehto, jolla hoitaa sähköauton tai hybridiauton lataus kotona. Sähköauton kiinteän latauslaitteen asentamisesta voi saada myös kotitalousvähennystä.

Täyssähköauton ja lataushybridin lataaminen tapahtuu niin kotona, työpaikalla kuin myös matkan varrella huoltoasemien, kauppakeskusten jne. tarjoamissa julkisissa latauspisteissä. Pääosa latauksesta on maksullista, mutta useimmat kauppakeskukset tarjoavat nykyään sähköautoilija-asiakkaidensa käyttöön maksuttomia latauspisteitä. Sähköautolla ajaminen on erittäin edullista verrattuna perinteisiä polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että latauksen kustannukset sataa ajokilometriä kohden ovat keskimäärin noin kolme euroa.

Sähköauton lataamisen hintaan vaikuttavat tekijät

Lataamisen hintaan vaikuttavat auton akuston koko ja pörssisähkön hinta. Akuston koko riippuu siitä, onko käytössä täyssähköauto vai ladattava hybridi. Täyssähköautojen akkujen koot vaihtelevat 16-100 kWh:n välillä. Ladattavien hybridien akut taas ovat kooltaan merkittävästi pienempiä eli 4-16 kWh. Lataushinnan peruslaskukaava akun koon ja sähkön hinnan mukaan on: akuston koko (kWh) x sähkön hinta (€/kWh)

Sähköauton lataamisen hinta kotona

Useimmiten sähköauton pääasiallinen latauspaikka on koti – eli suurin osa ajamisen kustannuksista näkyy kodin sähkölaskussa. Perussääntönä on, että sähköauton lataaminen tulee aina edullisimmaksi kotona. Kotona aiheutuneiden latauskustannusten suuruus riippuu oman sähkösopimuksen sähkönhinnasta (€/kWh). Lisäksi täytyy huomioida kertaluontoinen kulu – eli asennusmaksu kotiin asennettavasta kiinteästä latauspisteestä, joka takaa turvallisen ja vaivattoman kotilatauksen.

Kotilatauksen hintaesimerkit

Ladattaessa 10 kWh:n akuston omaava lataushybridi tyhjästä täyteen kiinteällä kotilatauslaitteella tulee lataukselle hintaa noin 1,3 € (perusteena sähkön keskihinta 0,13 € / kWh). Ladattaessa 24 kWh:n akuston omaava sähköauto tyhjästä täyteen kiinteällä kotilatauslaitteella tulee lataukselle hintaa noin 3,1 euroa (perusteena sähkön keskihinta 0,13 € / kWh).

Sähköauton lataamisen hinta julkisissa latauspisteissä

Lataushinnat julkisissa latauspisteissä vaihtelevat, sillä hinnoittelusta vastaa latauspisteen omistaja. Lataamisen hinta voi latauspisteestä riippuen perustua joko minuuttipohjaiseen tai kilowattituntipohjaiseen hinnoitteluun ja kertamaksuun. Jotkut paikat tarjoavat myös ilmaista latausta. Esimerkiksi monissa kauppakeskusten parkkihalleissa lataus on maksutonta – eli kauppiaat haluavat tarjota tällaisen edun asiakkailleen. Latauspalvelun hinta (tai mahdollinen maksuttomuus) on nähtävillä latauspisteillä, palveluntarjoajan mobiiliapissa ja internetsivuilla. Julkisten latauspisteiden käyttö vaatii kunkin palvelun mobiiliapin lataamisen puhelimeen tai palveluntarjoajalta tilattavan RFID- lätkän. Lumme Energian latausappi löytyy sovelluskaupoista: App Store ja Google Play. Maksaminen on sujuvaa. Palveluun liitetään käyttäjän luottokortti, jolloin maksut menevät automaattisesti luottokorttiveloituksena. Mobiiliappi näyttää aina kunkin latauksen kWh- määrän ja hinnan eli kulutusseuranta on apin avulla kätevää.

Julkisen lataamisen hintaesimerkki

Lataamisen hinta voi latauspisteestä riippuen perustua joko minuuttipohjaiseen tai kilowattituntipohjaiseen hinnoitteluun. Pikalataus on lähes aina minuuttihinnoiteltu johtuen siitä, että pikalatauspisteitä on vain rajattu määrä ja halutaan tarjota mahdollisimman monelle täyssähköautoilijalle mahdollisuus ladata. Monesti myös keskinopeassa latauksessa voi olla aikaperusteinen hinnoittelu, kun pyritään ohjaamaan käyttäjiä siihen, että laturi vapautuisi akun ollessa täysi. KWh-perusteinen hinnoittelu taas on käytössä useimmin hitaalla ja keskinopealla lataustavalla. Tällaisia latauspisteitä on enemmän saatavilla ja tällöin latausaika ei ole ratkaisevassa roolissa.

Kulutukseen vaikuttavia tekijöitä

Sähköauton ja ladattavan hybridin sähkön kulutus vaihtelee ajoneuvon, ajotottumusten ja säätilan mukaan. Suurikokoinen perheauto kuluttaa enemmän kuin pieni auto, käyttövoimasta riippumatta. Kaupunkiajossa sähköauton kulutus on huomattavasti alhaisempaa kuin suurilla nopeuksilla ajaessa. Moottoritienopeuksilla ajettaessa sähköauton akku hupenee nopeammin. Suomessa vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa kulutukseen merkittävästi. Keskimäärin sähköauto kuluttaa sähköä 0,2 kilowattituntia kilometriä kohden. Talviaikaan kulutus kasvaa, sillä auton lämmitys vie akun virtaa. Sähköautoa täytyy siis ladata talvisäillä useammin, mikä lisää kustannuksia talviajossa.

Sähköautoilua kohtaan heräävä kiinnostus saattaa lopahtaa helposti, sillä lähes joka tilanteessa tulee esiin uusia sanoja sekä termistöä, joihin ei ole perinteisen polttomoottoriauton oston yhteydessä törmännyt. Uusien lyhenteiden ja teknisen sanaston sekaan on helppo hukata orastava sähköautoiluinto. Halusimme helpottaa tulevien sähköautoilijoiden elämää ja kokosimme yhteen yleisintä sanastoa, joihin latauspisteistä, latauksesta ja sähköautoilusta ylipäätään tietoa etsivät usein törmäävät.

Erilaiset sähköiset voimansiirtolinjat ja autotyypit

BEV = Sähköauto (Battery Electric Vehicle). Sähköauto käyttää voimanlähteenään pelkästään sähköenergiaa ja energia varastoidaan akkuihin.

Täyssähköauto = Sähköauto, kts. BEV.

PHEV = Pistokehybridi (Plug-In Hybrid Electric Vehicle). Verkkovirralla ladattava hybridi, jossa ajoneuvon liikuttamiseen voidaan käyttää sähköenergian lisäksi toista energialähdettä, yleisimmin bensiini- tai dieselpolttoainetta.

Plug-in hybridi = Pistokehybridi, kts. PHEV.

Ladattava hybridi = Pistokehybridi, kts. PHEV.

HEV = Hybridi (Hybrid Electric Vehicle). Itselataava hybridi, jossa ajoneuvon liikuttamiseen voidaan käyttää sähköenergian lisäksi toista energialähdettä, yleisimmin bensiini- tai dieselpolttoainetta.

Itselataava = Käytetään etuliitteenä hybridiauton kanssa, jota ei voida ladata latauspisteestä, vaan käytettävä sähköenergia tuotetaan hyödyntämällä auton toista energialähdettä sekä jarrutusenergiaa.

MHEV = Kevythybridi (Mild Hybrid Electric Vehicle). Kevythybrideissä on normaalia 12 voltin jännitejärjestelmää korkeampi 48 voltin järjestelmä, joka sisältää sähkömoottorin ja 12/48V -muuntimen sekä 48V akun. Sähkömoottori toimii käynnistimenä ja avustaa liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä pakokaasupäästöjen pienentämiseksi. Järjestelmä kerää myös talteen jarrutusenergiaa uudelleenhyödynnettäväksi 48 voltin akkuun.

Sähköautojen ja ladattavien hybridien latausasemat ja -liittimet

Latauspiste = Sähköautojen ja ladattavien hybridien ”tankkausasema”, eli paikka, mistä voi ladata sähköä akkuun. Osa pisteistä on ilmaisia, osa aika- ja osa energiaperusteisesti veloitettavia.

Kotilatauspiste = Kotilatausasema. Kotona, mökillä tai muussa yksityisessä käytössä oleva latauspaikka sähkö- tai lataushybridiajoneuvolle. Kotilatauspisteitä on useita erilaisia, joiden hinnat lähtevät n. 500 eurosta ylöspäin. Kun valitaan sähköauton latauspistettä kotiin, kannattaa miettiä myös nykyistä autoa pidemmälle. Vaikka nyt alla oleva lataushybridi ei tukisikaan kuin 3,7kW lataustehoa, voi seuraava auto olla täyssähköauto, jolloin lataustarve kotona kasvaa huomattavasti suuremman akun vuoksi. Kotilatauspisteillä voidaan saavuttaa jopa 22kW latausteho (3x32A).

Sähköauton latauksen hinta on kotona ladattaessa kaikista edullisinta, joten hyvä latausasema säästää itsensä takaisin nopeasti, kun joka päivä pääsee liikenteeseen täydellä akulla. Kunnollinen latauspiste kotona tuo myös turvaa, sillä autojen mukana toimitettavia johtoja ei ole suunniteltu jatkuvaan latauskäyttöön. Ennen latausaseman asennusta on hyvä myös tehdä latauspaikkakartoitus, missä varmistetaan, että kodin sähköasennusten taso on riittävän turvallinen ja määritellään maksimivirta, mitä latausasema voi hyödyntää. Auton mukana tuleva latausjohto rajoittaa virran yleensä maksimissaan kahdeksaan ampeeriin, jotta kodin sähköjärjestelmä ei kuormitu liikaa.

Pikalaturi = Korkeatehoinen latausasema. Useimmat julkiset pikalatausasemat antavat lataustehoa 40-50 kilowattia, millä lataa esimerkiksi Nissan Leafin akun lähes tyhjästä 80% lataustasoon noin tunnissa. Pikalatauspisteet on varustettu aina CHAdeMO- ja/tai CCS-standardin mukaisin liittimin, joten on hyvä varmistaa latauspysähdystä suunniteltaessa, että liitin sopii sähköautoon.

Suurteholaturi = Suurteholatureissa latausteho nousee yli 100 kilowatin. Suomen ensimmäinen suurteholaturi avattiin vuonna 2018 Lohjalle ja se antaa jopa 150kW:n lataustehon. Kovin moni sähköauto ei vielä tänä päivänä kuitenkaan pysty vastaanottamaan tuota määrää tehoa, jolloin koko lataustehoa ei pystytä hyödyntämään. Useita yli 100kW:n lataustehoja hyödyntäviä automalleja on kuitenkin tulossa markkinoille lähivuosina. Lähiaikoina Suomeen ollaan avaamassa jopa 350kW:n latausteholla operoivia latauspisteitä.

Suurteholatureita ei kuitenkaan kannata käyttää liikaa, sillä korkeammat lataustehot tekevät hallaa auton ajoakulle, jolloin akuston maksimikapasiteetti saattaa kärsiä tai akun elinikä lyhentyä. Suositeltavaa onkin, ettei pika- tai suurteholatauksia käytettäisi kuin pitkillä siirtymillä ja päivittäinen lataustarve hoidettaisiin pääsääntöisesti kotilatausasemilla ja pienemmillä lataustehoilla.

Supercharger = Teslan oman suurteholaturi. Tesla toi markkinoille sähköautojensa myötä oman latausverkoston, joka koostuu Tesla-autoilijoille varatuista Supercharger-latureista. Näiden latureiden latausteho on jopa 120kW ja ne lataavat Teslan useimpien mallien akut 80 prosenttisesti täyteen noin 40 minuutissa.

CCS = Pikalatausliitin (Combined Charging System). CCS-liitin mahdollistaa jopa 350kW:n lataustehon. Liitin on yleisesti käytössä eurooppalaisilla autonvalmistajilla, kuten BMW, Mercedes Benz ja Audi.

CHAdeMO = Pikalatausliitin. Japanilaisten autovalmistajien keskuudessa suosittu CHAdeMO-liitin on toinen pika- ja suurteholataukseen soveltuva liitintyyppi, jota käytetään Suomeen myytävissä automalleissa. Esimerkiksi Nissan hyödyntää suositussa Nissan Leaf -mallissaan CHAdeMOa.

Type 2 = Type 2 -liitin on vakiinnuttanut paikkansa useimmilla autovalmistajilla ”yleislatausliittimenä”, jota voidaan hyödyntää keskinopeissa lataustilanteissa julkisilla latauspisteillä sekä kotilatauksessa. Type 2 on Euroopan Unionin standardien mukainen liitin. Myös Suomen laki vaatii, että kaikilla julkisilla latauspisteillä on Type 2 -latausmahdollisuus. Type 2 -liittimen latausteho on yleensä rajoitettu 11 tai 22 kilowattiin, mutta liitin mahdollistaa jopa 63kW:n lataustehon.

Type 1 = Type 2 -liittimen tavoin Type 1 on käytössä keskinopeissa lataustilanteissa. Type 1 on käytössä usein japanilaisissa sekä amerikkalaisissa automalleissa.

Schuko = Kotilatausliitin. Perinteinen 230 voltin pistokkeeseen sopiva latausjohto, jolla voi ladata väliaikaisesti kotona tai tien päällä mistä tahansa 230 voltin pistokkeesta. Uudemmat johdot rajoittavat latausvirran kahdeksaan ampeeriin, mutta markkinoilla on myös versioita, joilla voi ladata jopa 16A virralla, mikäli vain latauspaikka kestää niin suuren virran.

Muuta sähköautoilusanastoa

Sähköauton kulutus = Sähköauton kulutusta on helpoin verrata WLTP-mittaussyklin mukaisella, standardoidulla mittaustavalla, joka ilmoittaa, paljonko auto tuottaa CO2-päästöjä tietyn syklin aikana. Samaa sykliä käytetään myös polttomoottoriautoissa. Sähköautojen energiankulutus ilmoitetaan kilowattitunteina 100 ajokilometriä kohden. Esimerkiksi Nissan Leafin ilmoitettu kulutus on WLTP-syklin mukaan 20,6kWh/100km.

Aikaperusteinen veloitus latauspisteellä = Aikaperusteisesti veloitettaessa autoilijaa veloitetaan koko siltä ajalta, kun auto on kytkettynä latauspisteeseen. Eli vaikka akku olisi jo täynnä, mutta auto on kytkettynä, veloitus juoksee. Tällä pyritään estämään pitkäaikaispysäköinti varsinkin ruuhkaisilla latauspisteillä. Aikaperusteinen veloitus voi vaihdella paljonkin eri latauspisteiden välillä, sillä nopeammilla latureilla sähköautoilija voi saada samassa ajassa moninkertaisen määrän energiaa verrattuna hitaampiin latureihin.

Energiaperusteinen veloitus latauspisteellä = Energiaperusteista veloitusta voisi verrata perinteiseen polttomoottoriauton tankkaukseen: Maksat siitä energiasta, jonka lataat pysähdyksen aikana. Näillä pisteillä veloitus katkeaa, kun auton akku on täynnä, vaikka autoa ei heti irrotettaisikaan laturista.

Sähköautoilijan kannattaa kiinnittää huomiota sopivan sähkösopimuksen valintaan.

Parhaimmillaan sähköauton lataaminen on monin kerroin edullisempaa kuin perinteisen polttomoottoriauton tankkaaminen. Sähkösopimuksen valinnassa kannattaa huomioida, miten paljon voit ennakoida ja optimoida sähköauton lataamistasi pörssin edullisimmille tunneille.

Pörssisähkösopimuksen avulla voit ladata sähköautoasi pörssin edullisimpien tuntien aikana. Toisaalta, kiinteän hinnan määräaikainen sopimus voi tuoda toivomaasi ennakoitavuutta, mikäli et aktiivisesti halua seurata sähkön hintoja pörssissä.