Tiesitkö, että sähkönkulutuksen ja -tuotannon mittaustapoja on erilaisia? Tai että erilaisella mittaustavalla on merkitystä siihen, minkä verran itse tuotetusta aurinkosähköstä kertyy säästöä? Aurinkosähkön tuottajan on hyvä olla tietoinen erilaisista mittaustavoista ja niiden välisistä eroista.
Kiinteistön kulutus ja aurinkosähköjärjestelmän tuotanto voivat muuttua useasti tunnin aikana, ja vaihtelu voi olla suurtakin. Kerron tässä blogissa eri mittausmenetelmistä ja millainen vaikutus mittausmenetelmän valinnalla on aurinkosähköjärjestelmän kannattavuuteen.
Kolme tapaa mitata sähkönkulutusta ja -tuotantoa
Sähkönkulutusta ja -tuotantoa voidaan mitata muutamalla tavalla:
- Vaihekohtainen mittaustapa: Mittari mittaa hetkellisesti jokaiselta vaiheelta verkosta ostettavan tai verkkoon siirtyvän sähkön määrän. Jos esimerkiksi tunnin aikana ostat sähköä verkosta yhdellä vaiheella 2 kWh ja myyt sitä verkkoon toisella vaiheella 1 kWh, maksat ostamastasi 2 kWh:sta täyden hinnan ja saat hyvityksen myymästäsi 1 kWh ylijäämäsähköstä.
- Vaihenetottava mittaustapa (Ferraris): Mittari netottaa eli laskee keskenään yhteen hetkellisesti eri vaiheiden myydyn ja ostetun sähkön pienentäen vastaavassa tilanteessa ostetun sekä myydyn sähkön määrää. Näin aurinkosähköjärjestelmän tuotannosta saa omaan käyttöön enemmän ja myös säästää enemmän.
- Tuntinetottava mittaustapa: Kulutus ja tuotanto netotetaan jokaiselta tunnilta. Verkkoon siirtynyt ylijäämäsähkö korvaa täysmääräisesti tunnin aikana verkosta siirretyn sähkön, jolloin kulutusseurannassa tunnin kohdalla näkyy aina vain joko myytyä tuotantoa tai verkosta ostettua sähköä.
Sähköverkkoyhtiöt käyttävät kolmivaiheliittymissä pääsääntöisesti hetkellistä vaihekohtaista mittausta. Ainoastaan muutamat sähköverkkoyhtiöt käyttävät vaihenetottavaa mittausta.
Näin vaihekohtainen ja tuntinetottava mittaustapa eroavat toisistaan – kaksi esimerkkiä
Esittelen seuraavaksi kaksi asiakastapausta ja vertailen vaihekohtaisen ja tuntinetottavan mittaustavan vaikutusta.
Esimerkki 1: Asiakkaan sähkönkulutus on vuodessa noin 12 500 kWh. Taloon asennettu aurinkosähköjärjestelmä tuottaa noin 5900 kWh vuodessa. Nykyisellä vaihekohtaisella mittauksella asiakas saa omaan käyttöön noin 2000 kWh, jolloin omakäyttöaste on 34 %.
Taulukoissa on esitetty, miten verkosta ostettu sähkö ja aurinkosähköjärjestelmällä tuotettu sähkö jakautuvat itse käytettyyn sähköön ja verkkoon myytyyn ylijäämäsähköön, kun mittaustapana on joko vaihekohtainen mittaus tai tuntinetottava mittaus.
Kuten taulukoista näkee, asiakas saa tuntinetottavalla mittauksella enemmän aurinkosähköä omaan käyttöönsä, mikä vähentää verkosta ostetun sähkön ja verkkoon myydyn sähkön määrää. Vuositasolla tarkasteltuna asiakas saa tuntinetottavalla mittauksella aurinkosähköä omaan käyttöönsä hieman yli 600 kWh enemmän. Se vastaa noin 10 % vuosituotannosta, jolloin säästöä kertyisi 5–15 % ylijäämäsähköstä saatavan hyvityksen ollessa 3–8 snt/kWh. Mitä pienempi ylijäämäsähkön hyvitys on, sitä enemmän sähköntuotannon mittaustapa vaikuttaa.
Esimerkki 2: Asiakkaan sähkön vuosikulutus on noin 33 000 kWh. Taloon asennettu aurinkosähköjärjestelmä tuottaa vuodessa noin 5250 kWh, josta 3600 kWh saadaan omaan käyttöön. Omakäyttöaste kohteessa on siis 68,5 %.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty verkosta ostettu sähkö ja aurinkosähköjärjestelmällä tuotettu sähkö, jotka jakautuvat itse käytettyyn sähköön ja verkkoon myytyyn sähköön. Vertailussa ovat jälleen vaihekohtainen ja tuntinetottava mittaus.
Tuntinetottavalla mittauksella tuotannosta saisi omaan käyttöön vuositasolla 650 kWh enemmän aurinkosähköä, jolloin omakäyttöaste nousisi 82 prosenttiin. Aurinkosähköjärjestelmä säästäisi asiakkaalle jopa 8 % enemmän vuoden 2019 kulutus-, tuotanto- ja Nord Pool Spot -tuntihintatiedoilla (Spot-tuntihinnan keskiarvo 5,5 snt/kWh) laskettuna.
Mittaustavalla on iso vaikutus omakäyttöasteeseen. Kuten esimerkistäkin käy ilmi tuntinetottavalla mittauksella on todella positiivinen vaikutus aurinkosähköjärjestelmän kannattavuuteen. Tunnin sisäisen netotuksen mahdollistavat lakimuutokset ovat astuneet voimaan 1.1.2021. Muutokset toteutetaan Fingridin datahub palveluun 1.1.2023 mennessä mikä tarkoittaa, että muutokset viimeistään silloin ovat tarjolla kaikille suomalaisille. Sähkönsiirtoyhtiöt voivat kuitenkin tarjota näitä palveluita omille asiakkailleen välittömästi lakimuutosten tultua voimaan. Kannattaakin tarkistaa oman verkkoyhtiön sivuilta, hyödyntävätkö he tätä mahdollisuutta ja millä laajuudella.
Tuntinetottavan mittaustavan suurin hyöty verrattuna vaihekohtaiseen mittaukseen on, että ei ole merkitystä miltä vaiheelta kiinteistössä käytetään kulloisellakin hetkellä sähköä. Näin myös sähkönkäytön ohjaaminen aurinkoisille tunneille muuttuu kannattavammaksi.
Seuraatko sähkönkulutusta ja -tuottoasi? Lumme Energian asiakkaana voit seurata energiankulutustasi lähes reaaliaikaisesti sähköisessä asiointipalvelussamme.
Jos olet kiinnostunut aurinkosähkön tuottavuudesta, lue myös blogimme siitä, miten säätilan vaihtelut vaikuttavat aurinkopaneelien kannattavuuteen.
Kiinnostaako sinua kasvattaa omavaraisuuttasi kotona tai mökillä?
Käy Oman energian kaupassamme laskemassa tarjous siitä, minkä verran aurinkosähköjärjestelmä maksaisi katollesi!
