Edellinen blogini oli aika synkkäsävyinen kevään vesihomeongelmien takia. Vesihome on edelleen iso ongelma, mutta olemme päässeet hankkeessa monella alueella hyvin eteenpäin.
Kevään vesihomeongelmista selvisi lopulta 10000 järväristä noin 1600 urheaa,
jotka istutettiin elokuun puolivälissä 3-kesäisinä Päijänteeseen.
Erässä oli sekä normi- että virikekasvatettuja järvilohia.
L
isäksi asiantuntijoiden suosituksesta aikaistimme osin ensi kevään istutuksia ja päätimme istuttaa elokuussa vajaa 3000 nevanlohen ja järvilohen risteytystä Puulaan. 2-kesäisten istutustulokset eivät luonnollisesti ole yhtä hyviä kuin 2-vuotiaiden, mutta hankkeen järvistä juuri Puulassa niillä on riittävästi pientä muikkua ja kuoretta syötäväksi. Lohilla on nyt ollut aikaa ahmia kalaa ja kasvaa monta kuukautta ennen talven tuloa. Risteymien lisäksi laitoimme Puulaan myös reippaan annoksen niin ikään 2-kesäisiä virike- ja normikasvatettuja järväreitä. 2-kesäisten lohien istutus on poikkeuksellinen varotoimenpide vesihometta vastaan. Jätimme edelleen valtaosan risteymiä kasvamaan Paltamoon odottamaan ensi kevään istutuksia Suonteeseen, Päijänteeseen ja Puulaan.
Istutukset saivat paljon mediahuomiota YLEä myöten. Tämä kertoo mielenkiinnosta järvilohta kohtaan, mutta samalla suuresta huolesta sen tulevaisuudesta. Järvilohen tilanne on hyvin hankala ja valitettavasti en usko, että olemme vielä nähneet pohjakosketusta. Yritys tilanteen parantamiseksi on kuitenkin kova Luonnonvarakeskuksessa ja muissa organisaatioissa, ja kierrämme omassakin hankkeessamme tahkoa kaksin käsin.
Kaikki istutetut lohet sirutetaan
Kaikki istutetut lohet ovat PIT-merkittyjä eli niissä on koirista ja kissoista tutut tunnistussirut vatsaontelossa. Yhdistyksemme jakoi istutusten yhteydessä Puulan ja Päijänteen aktiivikalastajille kymmeniä käsiskannereita järviseurantaan ja julkaisi Elinvoimainen järvilohi -verkkosovelluksen tietojen raportointia varten.
Tämä on hankkeen tärkein vaihe:
nyt meillä on tilaisuus seurata, miten kasvatustapa ja perimä
vaikuttavat järvilohen elinvoimaisuuteen!
Kiitos aktiivisten kalastajien, olemme alkaneet saada saalisraportteja elokuussa istutetuista lohista sekä Päijänteeltä että Puulalta. Lohet ovat hyvin hajaantuneet istutuspaikoilta ja osa on jo ehtinyt moninkertaistaa painonsa. Järviseuranta siis käy ja kukkuu. Kalat ovat tietysti vielä alamittaisia ja istutusten onnistumista voidaan arvioida paremmin vasta kahden seuraavan vuoden aikana. Skannerit, seurantaprosessi ja siihen rakennettu verkkosovellus on nyt kuitenkin koeponnistettu ja todettu toimiviksi.
Seurantasovellus antaa myös hankkeemme tukijoille mahdollisuuden ostaa niin sanottuja nimikkolohia elinvoimainenjarvilohi.fi -sivun kautta verkkokaupasta.
Yksityishenkilöt ovatkin ostaneet nimikkolohia lähes 1000 kappaletta, mistä iso kiitos kaikille heille! Lahjoittajat saavat tiedon omista kaloistaan, jos ne osuvat kalastajien kohdalle. Puulassa uiskentelee myös Lumme Energian lahjoittamia nimikkolohia.
Moni 
on muuten kysynyt, mistä risteytyksissä käyttämämme Nevan lohi on peräisin. Vaikka nimi viittaa rajan taakse, kyseessä on Kymijoen lohi. Kymijoen alkuperäinen kanta tapettiin aikoinaan sukupuuttoon ja jokeen alettiin 70-luvun lopussa istuttaa Nevajoen lohta.
Nevan lohi on kotiutunut Kymijokeen 40 vuoden aikana sen verran hyvin, että kannan virallinen nimi tullaan jatkossa vaihtamaan Kymijoen loheksi. Nevan lohi on geenitutkimusten perusteella Laatokan järvilohen ohella Saimaan järvilohen lähin sukulainen. Käyttämämme mäti ja maiti tulevat Luonnonvarakeskuksen Laukaan laitoksen emokaloista.
Järvilohelle emokaloja Puulasta
Järvilohen kurimus ei ole elvytystoimien ansiosta ohi, päinvastoin. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden mukaan järvilohen emokaloista ja sukusoluista tulee olemaan suuri pula lähivuosina.
Tästä meille syntyi aluksi hullulta kuulostava idea:
järvilohen emokaloja Puulasta? Mikä ettei!
Puulan ammattikalastajat ovat saaneet useana vuonna loppusyksystä rysistä 10-20 kutukypsää järvilohta, tyypillisesti 4-8 kiloisia koiraita ja naaraita. Määrä ei ole absoluuttisesti suuri, mutta 10 naaraassa on noin 30-40 tuhatta mätimunaa, joista saa kasvatettua 15-20 tuhatta kaksivuotiasta istukasta. Mätimunat hedelmöitettynä ristiin 10 koiraan maidilla antaisi meille 10x10=100 eri ryhmää, mikä hyödyntäisi emokalojen perimää mahdollisimman hyvin.
Luken asiantuntijat pitävät ajatusta toteutuskelpoisena ja kannustavat meitä hyödyntämään luonnossa menestyneiden emokalojen
mätiä ja maitia mahdollisuuksien mukaan.
Puulan oma mätituotanto ei korvaisi hankkeessa tehtäviä istutuksia ja perimätutkimusta, mutta se antaisi hyvän lisän mukanaolevien järvien lohi-istutuksiin. Innostuimme itseasiassa kokeilemaan asiaa jo tänä syksynä, mutta emme saaneet riittävästi emokaloja. Luvat, prosessit, välineet ja kasvatuskumppani ovat nyt kuitenkin valmiina ensi syksyä varten!
Ideoita järvilohen pelastamiseksi otetaan vastaan
Aiomme jatkaa uudenlaisten keinoja ideointia elvyttää järvilohikantaa Suomessa. Meillä on ollut Suunnitelma B, C, D, E ja niin edelleen, joita olemme käyneet läpi Luken, Ruokaviraston (ent. Evira), ministeriön ja AVIn kanssa. Osa ideoista joutuu roskakoriin, koska joko luonto tai viranomaiset eivät suostu niihin :-) Kuulette näistä sitä mukaan, kun ideat etenevät toteutussuunnitelmiksi.
Jos sinulla on hyviä ideoita järvilohen pelastamiseksi,
niin kerro niistä meille Elinvoimainen järvilohi Facebook-sivun kautta!
Hyvää loppuvuotta kaikille,
Marko Luhtala
Puheenjohtaja
Elinvoimainen järvilohi ry
www.facebook.com/jarvilohi
Seuraamme blogissamme Elinvoimainen järvilohi-hankkeen etenemistä.
Lue tästä Marko Luhtalan edellinen blogi Vesihome todellinen uhka järvilohelle.
Tästä pääset Marko Luhtalan tuoreimpaan kesällä 2023 julkaistuun blogiin Kolme uutta toimenpidettä Saimaan järvilohen pelastamiseksi.
