Vuosi alkoi Elinvoimaisen järvilohen saalisraporteilla jo helmikuussa, kun Suonteelta saatiin talviverkoilla yli kahdeksan kilon PIT-merkitty lohi. Toistaiseksi hankkeen suurin lohi oli istutettu järveen toukokuussa 2020 alle 100 gramman painoisena. Tämä Nevajoen lohen ja Saimaan järvilohen risteytys oli todella kerännyt huikean painon reilussa 2,5 vuodessa.
Toukokuun alussa istutimme jälleen uuden 19 000 risteytyslohen erän Puulaan, Suonteelle ja Päijänteeseen. Tällä kertaa lohia ei kustannussyistä PIT-merkitty, vaan seuraamme niiden menestymistä muilla keinoilla. Samalla suunnittelemme Luonnonvarakeskuksen ja muiden hankkeen osallistujien kanssa risteytystutkimusohjelman seuraavia vaiheita.
Olemme olleet aktiivisia Saimaan järvilohen pelastamistoimissa yleisemminkin. Syksystä 2021 lähtien Elinvoimainen järvilohi on isännöinyt yli 20 keskustelutyöpajaa Maa- ja metsätalousministeriön, ELYn ja Luken asiantuntijoiden kanssa Saimaan järvilohen pitkäntähtäimen pelastustoimista. Tavoitteena on ollut rakentaa tiekarttaa 20-30 vuoden päähän sekä tunnistaa toimenpiteitä, joita tarvitaan täydentämään jo käynnissä olevia hankkeita. Näistä keskusteluista on poikinut useita konkreettisia toimia, joista esittelen tässä kolme:
1) Saimaan järvilohen tulosmittaristo. Suunnittelimme yhdessä mittariston, joka antaa selkeämmän kokonaiskuvan järvilohen tilanteesta lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. ELY julkaisi mittariston maaliskuussa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/web/saimaan-uhanalaiset-lohikalat/jarvilohen-tulosmittaristo. Siinä on ensivaiheessa esitelty emokalapyynnin ja kannanhoidollisten istutusten onnistumista Pielisjoen ja Lieksanjoen alueilla viimeisten vuosien ajalta. Luvuista voi muun muassa nähdä, että emokalapyynti ei ole onnistunut tuottamaan perimän ylläpitämiseen tarvittavaa 100 koirasta ja naarasta yhtenäkään vuotena tällä vuosituhannella. Tulosmittaristoon on tulossa jatkossa täydentävää sisältöä, esimerkiksi kunnostettujen kutu- ja poikastuotantoalueiden pinta-alatietoja sekä näiden alueiden poikastiheyksiä.
2) Pelastetaan järvilohi -viestintäkampanja. Totesimme keskusteluissa, että sekä yleisöllä että päättäjillä saattaa olla puutteellinen ja ehkä jopa liian ruusuinen kuva Saimaan järvilohen todellisesta tilanteesta. Julkisuudessa raportoidaan usein vain yksittäisiä positiivisia uutisia, kuten jokikunnostuksia, mutta tilanteen todellinen synkkyys jää piiloon. Tästä syystä kehitimme Maa- ja metsätalousministeriön huikeiden viestintäihmisten johdolla Pelastetaan järvilohi -kampanjan, jonka tavoitteena on kertoa Saimaan järvilohen tilanteesta suoraan ja selkokielellä. Voit tutustua videotietoiskuihin ja muuhun sisältöön osoitteessa: www.pelastetaanjarvilohi.fi/.
3) Vesihome-verkoston perustaminen. Vesihome tappaa sekä emolohia että poikasia kasvatuslaitoksissa kiihtyvällä vauhdilla. Koska Saimaan järvilohi on parhaimmassakin skenaariossa riippuvainen istutuksista vähintään seuraavat 20 vuotta, voi vesihome liioittelematta aiheuttaa Saimaan järvilohen kuolemisen sukupuuttoon. Vesihome ei ole pelkästään järvilohen ongelma, vaan useat kalalajit taimenesta siikaan kärsii siitä. Se vaarantaa monien uhanalaisten kalalajien tulevaisuuden ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita kalanviljelijöille. Vesihome on sieni-itiö, jota on kaikissa luonnonvesissä. Laitosolosuhteissa sen tuhovoima korostuu, koska altaissa on pienessä tilassa paljon kaloja. Esimerkiksi Elinvoimaisen järvilohen ensimmäiset istutukset keväällä 2019 menivät pieleen vesihomeen takia. 10 000 istutettavasta lohesta 8 400 kuoli vesihomeeseen vain pari viikkoa ennen istutushetkeä. Vesihome on vanha vitsaus, johon ei ole löydetty vielä ratkaisua.
Luonnonvarakeskuksessa on nyt, tai ehkä viimeinkin, käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on koota vesihomeeseen perehtyneet asiantuntijat ja toimijat verkostoksi. Verkoston tavoitteena on löytää ja kokeilla uudenlaisia käytännön ratkaisuja vesihomeongelmaan entistä aktiivisemmalla yhteistyöllä eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on myös tutkimuksen kohdentaminen ratkaisukeskeisiin vaihtoehtoihin, joita pääsemme testaamaan nopeasti.
Lisätietoja Vesihomeverkoston perustamisesta löydät täältä:
Edellä mainitut toimet täydentävät siis useita muita hankkeita, joita on jo käynnissä järvilohen pelastamiseksi. Vielä emme tiedä, onko niiden yhteisvaikutus liian vähän liian myöhään, vai riittävästi viime hetkellä. Mutta kuten Pelastetaan järvilohi -kampanjassa todetaan: Suomen sisävesissä ui maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja äärimmäisen uhanalainen laji – sisukas järvilohi. Järvilohen uhanalaisuus on elävä symboli suomalaiselle luontokadolle. Sen pelastaminen on kansallinen tehtävä, jossa onnistumiseen tarvitaan meitä kaikkia: kansalaisia, kalastajia, päättäjiä, yrityksiä ja viranomaisia.
Hyvää kesää sinulle, toivottaa Elinvoimainen järvilohi -hanke!
