Monia askarruttaa, miten sähkömarkkina kehittyy ja mitä se tarkoittaa juuri minulle? Onko nyt otollinen hetki tarttua määräaikaiseen sopimukseen vai olisiko pörssisähkö parempi vaihtoehto?
Sähköä riitti viime talvena meille kaikille sähköpulan uhasta huolimatta. Sähkön tukkumarkkinahinta tuli alkuvuoden aikana alas yhtä nopeasti kuin se oli ennätyslukemiin kivunnutkin. Parin vuoden takaisiin lukemiin hinta ei kuitenkaan ole palannut, vaan liki kahden kuukauden ajan se on pysynyt paikoillaan.
Pörssisähkö on hyvä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Erityisen hyvä se on silloin, kun sinulla on merkittävästi ohjattavaa sähkökuormaa kuten sähkölämmitys tai käyttöveden lämmitys, ja kun voit ohjata niiden käyttöä kalliimmilta tunneilta edullisemmille mieluiten automaattisesti. Ellet voi sitä tehdä, on tarpeen varautua ajoittain korkeisiinkin tuntihintoihin ja vaihtelevan suuruisiin sähkölaskuihin. Viime talvena hinnat vaihtelivat 0 - 73 snt/kWh välillä. Pörssisähkön tuntikohtaiset hinnat voivat yhdenkin päivän aikana muuttua voimakkaasti ja nopeasti, ja tämä pörssisähkön ”ominaisuus” säilyy lähitulevaisuudessakin.
Määräaikainen sopimus sopii asiakkaalle, joka haluaa sähkön hinnan pysyvän samana eikä ole valmis toimimaan arjessa vaihtuvia tuntihintoja seuraten. Määräaikainen sopimus suojaa hintamuutoksilta, antaa turvan vakaasta sähkön hinnasta ja parantaa sähkölaskujen ennustettavuutta. Määräaikaisten sopimusten hintataso ei odotuksista huolimatta ole palannut energiakriisiä edeltävälle tasolle.
Jos olet asiakkaamme, näet sopimusvaihtoehdot näppärästi myös OmaLumme-palvelusta.
Alla olevasta kuvasta näet, miten sähkön markkinahinta on kehittynyt viime vuosina. Klikkaa kuvaa, niin saat sen suuremmaksi.
Miltä näyttää energiamarkkinan tulevaisuus?
Ensi talven tuloon on vielä aikaa, mutta jo nyt energiamarkkinoilla puntaroidaan tulevia haasteita. Epävarmuus johtuu siitä, että energiakriisin kehittymiseen vaikuttaneet tekijät ovat yhä totta. Viime talvena säästyimme pelätyiltä sähkökatkoilta kolmesta syystä: kiitos suomalaisten sähkönkäyttäjien, kodeissa säästettiin sähköä huomattavan paljon aiempiin vuosiin verrattuna, ja niin toimi myös teollisuus. Ratkaisevaa oli myös normaalia selvästi lämpimämpi sää.
Olemme osa eurooppalaista energiajärjestelmää
Energian saatavuus Keski-Euroopassa vaikuttaa markkinahintaan meilläkin ja siellä keskiössä on Saksan energiajärjestelmän tasapaino ja maakaasun riittävyys. Saksa pyrkii vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja on ylimenokauden ratkaisuna korvannut aiempaa hiileen ja ydinvoimaan perustuvaa energiantuotantoaan maakaasulla. Osana tätä murrosta Saksa ajoi viimeisetkin ydinvoimalaitoksensa alas liki samana päivänä, kun Suomessa otettiin historiallinen askel ydinvoiman tuotannon lisäyksessä. Kun Saksa sulki ydinvoimalaitokset huhtikuun puolivälissä, alkoi meillä Olkiluoto 3:n kaupallinen sähköntuotanto.
Yhteistä ilmastopolitiikkaa toteutetaan Euroopan eri maissa täysin päinvastaisin toimin. Suomessa päästöttömällä ydinvoimalla on ratkaisevan tärkeä rooli, kun taas energian saatavuutta on parannettu Saksassa lisäämällä maakaasun käyttöä sekä investoimalla runsaasti säästä riippuvaisiin aurinko- ja tuulivoimaan.
Lämpimän alkuvuoden ansiosta maakaasuvarastot ovat nyt vuodenaikaan nähden historiallisen korkealla tasolla. Varastot on täytetty ensisijaisesti kalliilla nesteytetyllä maakaasulla. Nesteytetyn maakaasun markkinoilla Eurooppa kilpailee muun maailman kanssa, ja rahtilaivat kuljettavat kaasua sinne, missä hinta on kovin.
Vaikka maakaasuvarastot olisivat ensi syksynä aivan täynnä, ne ovat tilavuudeltaan kuitenkin vain neljäsosan koko vuoden tarpeesta. Eurooppalainen energiajärjestelmä on hauras ja nesteytetyn maakaasun kuljetusten varassa niin kauan, kunnes Eurooppa saa korvattua putkien kautta aiemmin tuodun venäläisen maakaasun uusilla putkiyhteyksillä.
Kysynnän ja tarjonnan tasapainottelua
Haasteeksi on kehittynyt myös säästä riippuvaisen aurinko- ja tuulivoiman voimakas vaihtelu. Perinteisesti sähkön tuotanto on rakennettu seuraamaan sähkön kulutuksen vaihtelua, mutta nyt sähkön tuotannossa korostuu säätilan mukainen satunnaisuus.
Aina ei tuule, saatikka aurinko paista.
Sähkön kulutuksen ja tuotannon paritanssi muuttuu haastavammaksi, kun partnerit tanssivat eri rytmiin. Yhteistä rytmiä haetaan silloin säätösähkömarkkinoilla, jossa sähkön tuottajat ja kuluttajat tarjoavat ratkaisuksi joustavaa kapasiteettiaan, kuten varavoimalaitoksia tai kulutuksen kytkemistä pois päältä. Tämä tasapainon hakeminen sähkön kulutuksen ja tuotannon välille säätösähkömarkkinoilla näkyy hetkellisinä, joskus rajuinakin hintatason heilahteluina.
Haaste on paitsi eurooppalainen, yhä useammin myös suomalainen. Syyskuussa 2022 säätösähkömarkkinan hinta nousi hetkellisesti + 5 000 €/MWh:iin eli + 500 snt/kWh:iin, ja tämän vuoden huhtikuussa säätösähkön hinta oli alimmillaan –2 200 €/MWh, eli –220 snt/kWh. Negatiivinen sähkön hinta tarkoittaa sitä, että jos kyseisellä tunnilla ostaa sähköä, siitä koituu kustannuksen sijaan tuottoa. Säätösähkömarkkinat eivät tyypillisesti näy sähkönkäyttäjille, mutta sähkön tuottajille ja sähkön myyjille säätösähkön hinnan heilahtelut aiheuttavat merkittävää epävarmuutta ja taloudellista riskiä.
Säätösähkömarkkinoiden ääri-ilmiöiden lisääntyminen lisää energiajärjestelmän epävakautta. Tunneittain määräytyvä pörssisähkön hinta kärsii tulevaisuudessa samasta ilmiöstä, kuin mitä säätösähkömarkkinoilla on nähty, tosin hieman loivempana. Pörssisähkön notkot ovat kuitenkin jatkossa aiempaa syvempiä ja huiput historian hintoja korkeampia.
Miten valmistaudumme ensi talveen?
Kotien ja yritysten arjessa ja ajatuksissa on paljon muutakin kuin energiamarkkinat ja energian hinta. Kevään ja alkukesän aikana sähkön hinta on palautunut huomattavasti talven huippuhinnoista. Jälkikäteen voidaan sanoa, että viime talvena pörssisähkö olisi ollut edullisin sähkösopimus, koska sää olikin lämmin. Kylmänä jaksona tilanne olisi ollut erilainen. Mutta miten valmistautua ensi talveen?
Arviomme mukaan tulevan talven sähkösopimuksen tekemisessä ei kannata odottaa syksyyn saakka.
Jos määräaikainen sähkösopimus on päättymässä loppuvuoden aikana, ei jatkosopimuksen kanssa kannata viivytellä. Myös ensi talveen liittyy lähinnä Keski-Euroopan energiamarkkinoilta mahdollisesti Pohjoismaihin heijastuvia hintariskejä. Vaikka Venäjä vetäytyisikin hyökkäyssodasta Ukrainaan, mikä on kovin toivottavaa, ei energiatoimitusten Venäjältä Eurooppaan voida odottaa palautuvan pitkiin aikoihin.
Moni pörssisähköasiakas säätää aktiivisesti lämmitystä ja muuta kulutusta, ja on tällä tavoin pystynyt säästämään sähkökustannuksissa merkittävästi. Pörssisähköasiakkaidenkin on hyvä tunnistaa, ettei eurooppalainen energiajärjestelmä ole vielä vakautunut.
Aktiivisella energian säästämisellä on ollut iso merkitys paitsi itse kunkin sähkölaskun pienentämisessä, myös koko suomalaisen energiajärjestelmän vakauttamisessa. Ensi talveen me ja koko Suomi pystymme varautumaan viime talvea paremmin.
Päivitämme verkkosivujemme sähkön hintakatsaukseen tietoa kulloinkin sähkön hintaan liittyvistä tekijöistä noin viikon välein. Kun tilaat sen sähköpostiisi, saat tuoretta tietoa ensimmäisten joukossa.
