Onko aurinkosähkövoimala todella niin ekologinen, puhdas ja eettinen kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää?
On se. Vaikkei aurinkosähkövoimalaakaan voi valmistaa täysin ilman päästöjä eikä voimalan elinkaaren hiilijalanjälki voi olla tasan nolla, pienempään haitta-asteeseen on lähes mahdotonta päästä nykyteknologialla.
Auringon säteily itsessään on puhdasta energiaa, ja sitä riittää niin kauan kuin maapallolla on elämää. Aurinkosähkön tuotanto, siis oman aurinkosähkövoimalan käyttäminen, ei rasita ympäristöä käytännössä lainkaan mutta vähentää tarvetta käyttää uusiutumattomia energialähteitä.
Valmistus ja kuljetus rasitteina
Ekologisuuden ja hiilijalanjäljen näkökulmasta aurinkosähkövoimalan heikoin lenkki löytyy toistaiseksi tuotteiden valmistamisesta ja kuljettamisesta tehtailta markkinoille.
Aurinkokennojen pääraaka-aine on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine pii. Sen oheen tarvitaan harvinaisempia mineraaleja, joiden löytäminen vaatii laajaa kaivostoimintaa ja raaka-aineen jalostamista, mikä taas syö runsaasti energiaa, etupäässä sähköä.
Kiina on aurinkokennojen valmistamisessa maailman markkinajohtaja. Kiinassa suurin osa sähköstä tuotetaan fossiilisten polttoaineiden avulla. Valmiit kennot on myös saatava maailmalle. Pitkät etäisyydet ja kuljetukset – jälleen yleensä fossiilisia polttoaineita käyttävin laivoin ja rekoin – niin ikään nakertavat tuotteiden ekologisuutta. Aurinkopaneeleita valmistetaan myös Euroopassa, Suomessakin. Vaikka tehtaat ovat lähempänä, useimmat toimijat käyttävät paneeleissaan kiinalaisia kennoja, koska ne ovat halpoja ja laadukkaita ja niitä on aina saatavilla.
Tarkan hiilijalanjäljen laskeminen aurinkosähkölle onkin vaikeaa, koska muuttujia on niin paljon. Tampereen teknillisessä yliopistossa on todettu, että keskimäärin suurin hiilijalanjälki tuotettua kilowattituntia kohden on yksikiteisillä piikennoilla. Monikiteisillä piikennoilla se on hieman pienempi, ja uusimman teknologian ohutkalvokennojen hiilijalanjälki on noin puolet yksikiteisen piikennon hiilijalanjäljestä.
Jos siis haluaa olla mahdollisimman ekologinen, valitsee tuoreinta kennotekniikkaa.
Epäilyksiä eettisyydestä
Kiina on noussut otsikoihin myös aurinkokennotuotannon eettisyyden tiimoilta. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet maata siitä, että se käyttää uiguuri- ja kirgiisivähemmistöjen kansalaisia aurinkokennoja valmistavien tehtaiden pakkotyövoimana. Esimerkiksi kiinankieliseen tutkimukseen erikoistuneen Horizon Advisoryn mukaan pakkotyövoimaksi ja ”uudelleenkoulutukseen” on määrätty jo ainakin miljoona vähemmistökansalaista. Pakkotyövoiman avulla Kiina pystyy pitämään tuottamiensa aurinkokennojen hinnat matalina. Maan virallisen kannan mukaan väestönsiirrot ja vähemmistökansalaisten työllistäminen ovat Kiinan maaseudun köyhyyden vastaista toimintaa.
Kuinka siis varmistua kuluttajana siitä, että ostamani tuote on paitsi ekologinen myös eettisesti tuotettu? Tällä haavaa vastaus on valitettavasti, että se on vaikeaa, erityisesti eettisyyden osalta.
Mutta parempaa on luvassa. EU:ssa vuonna 2019 aloitettu hanke pyrkii luomaan ainakin eurooppalaisesta aurinkopaneelituotannosta läpinäkyvää ja materiaalien osalta jäljitettävää. Tavoitteena on kehittää paneeleille myönnettävä tyyppikilpi, josta pystyy toteamaan niin tuotteen hiilijalanjäljen kuin valmistuksen eettisyydenkin.
Uusia innovaatioita
Kaiken tämän ohella laite- ja osavalmistajat kehittävät koko ajan entistä parempia aurinkokennoja. Jopa kotimaisesta kehitystyöstä pystyy jo poimimaan esimerkkejä.
Valoe Oyj:n tIBC-taustajohdinaurinkopaneeleissa johdotus kätkeytyy kennojen taakse, mikä kasvattaa sähköntuotantoon jäävää pinta-alaa. Uusilla materiaalivalinnoilla yhtiö pyrkii kasvattamaan kennon elinkaaren sataan vuoteen, jopa yli. Kaksipuoliset aurinkokennotkin tekevät tuloaan. Ne ovat yksipuolisia tehokkaampia, koska ne hyödyntävät kennon taustalle heijastuvan valon. Kolmas nousussa oleva innovaatio ovat paneelit, jotka kestävät taivuttelua. Niillä päällystää helposti kaarevia pintoja.
Toisena esimerkkinä uusista aurinkokennoista toimii Virte Solar Oy:n aurinkokatto. Siinä CIGS-ohutkalvopaneeli liimataan suoraan peltikattoelementin pintaan. Näitäkin paneeleja voi taivuttaa. Paneelin ja kattopellin yhdistelmä on kätevä, koska se ei kasvata katon tuulikuormaa tai vaurioitumisriskiä myrskyssä, roskat eivät keräänny paneelien asennustelineisiin ja katon huolto käy helposti – aivan kuin siellä ei paneeleita olisikaan.
Suomalaislaboratorioissa muhii muutakin. Mustaa piitä käyttäen saadaan aurinkokennoihin yhä lisää tehoa. Musta pii nappaa talteen jopa talvipäivän viistot ja matalalta kurkistavat auringonsäteet.
Aurinkosähkön tulevaisuus on siis valoisa. Aurinkosähkö on ekologista, ja jatkossa eettisyyskysymyksetkin saadaan kuntoon. Eikä pidä unohtaa sitä merkittävää seikkaa, että ennusteiden mukaan halvin sähkö tulee pian juuri auringosta.
