Arjen askareiden hoitaminen vie eri tavalla sähköä tavoista ja valinnoista riippuen, olipa kyse veden keittämisestä, astianpesusta, imuroinnista tai pyykin kuivauksesta. Yleisohjeiden lisäksi kannattaa aina tutustua oman laitteen käyttöohjeeseen.
Valinta alkaa jo vettä keitettäessä. Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa kannustaa ensin miettimään, paljonko kuumaa vettä tarvitaan.
– Vedenkeitin on energiatehokkain, muttei siinäkään kannata kuumentaa vettä kuin sen verran, minkä käyttää. Kupillinen vettä kuumenee energiatehokkaasti myös mikroaaltouunissa, mutta isommalle määrälle paikallaan on induktiotason täsmäkuumennus. – Sillä päästään energiankulutuksessa lähelle vedenkeitintä.
Perinteisellä, vastuksin kuumenevalla keraamisella keittotasolla ja valurautalevyllä kuumentaminen on hitaampaa ja sähköä kuluu enemmän.
Letkuimuri vai robotti?
Erilaisilla imureilla tehtävän siivouksen sähkönkulutuksen vertailu on monimutkaisempaa.
– Tavallisen letkuimurin sähkönkulutukseen vaikuttaa, millä teholla imuria käytetään ja kuinka pitkään imuroidaan. Laitteen moottorin imutehoa voi monissa imureissa säätää erilaisten pintojen imurointiin: täysi teho paksuille matoille, pienempi kovalle lattialle. – Imurin äänestä kuulee, kun teho pienenee ja sähköä säästyy.
Kotien siivouksessa yleistyneet robotti-imurit ovat energiatehokkaita, mutta ne eivät useinkaan riitä ainoaksi imuriksi.
– Akkukäyttöiset laitteet käyttävät lähtökohtaisesti vähemmän energiaa kuin ne, jotka saavat sähkön suoraan pistorasiasta, toteaa Marjomaa. Robottien toiminta-ajoissa ja akuissa on eroja. Sähköä kuluu myös robotin akun latautuessa latausasemassa.
Niin ikään keskuspölynimurien sähkönkulutukset vaihtelevat. Hiljaisen imuroinnin ja puhtaan huoneilman nimissä keskuspölynimurin koneisto ja pölysäiliö sijoitetaan usein teknisiin tiloihin. – Jos imuteho on heikompi putkiston pituuden ja kiemurtelun takia, imurointiaika pitenee. Se taas vaikuttaa sähkönkulutukseen.
Eko- vai pikaohjelma?
Pesukonetta käynnistävän on hyvä muistaa, että suurin osa sähköstä kuluu veden lämmittämiseen. Viisasta on pestä täysiä koneellisia ja käyttää energiansäästöohjelmaa, jonka käytännön ongelma on kuitenkin usein pituus. Energiansäästöohjelmassa koneen käyttämä vesimäärä on pieni, mitä on kompensoitu pesuaikaa pidentämällä. Astianpesukoneiden eko- tai energiansäästöohjelmat saattavat kuitenkin koneen muihin ohjelmiin verrattuina säästää energiaa jopa 20–50 prosenttia.
– Kevytohjelma, jos sellainen koneesta löytyy, on lyhyin ja yleensä vähiten sähköä kuluttava. Sitä kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan, vinkkaa Marjomaa ja kehottaa lukemaan oman pesukoneen käyttöohjeen. Kevytohjelma on tarkoitettu vähemmän likaiselle pyykille ja astioille, mutta se on eri asia kuin pikaohjelma. Pikaohjelma on usein se, joka kuluttaa tavallista enemmän sähköä, koska se pesee nopeasti mutta kuumalla vedellä.
Pesuveden lämpötilan laskeminen 65 asteesta 55 asteeseen vähentää isojen koneiden sähkönkulutusta 25–55 prosenttia, pienten koneiden puolestaan 40–50 prosenttia. Hyviä energiansäästötapoja voi löytää tutustumalla oman laitteen käyttöohjeeseen.
Pyykit narulle vai kuivuriin?
Sisällä narulla pyykkiä kuivattavan voi yllättää fakta, ettei pyykki lämmityskaudella kuivu narullakaan ilmaiseksi. Se nostaa huoneilman kosteutta ja vie lämpöenergiaa jopa saman verran kuin kuivausrumpu.
Pyykin koneellinen kuivaus taas kuluttaa usein enemmän sähköä kuin pyykinpesu. – Pyykki kannattaa aina lingota mahdollisimman tehokkaasti. Uudella ilmalämpöpumpputekniikalla toimivat kuivausrummut ja kuivauskaapit ovat energiatehokkaita.
Perinteisen, ilman avulla kosteuden tiivistävän kuivausrummun sähkönkulutusta voi hillitä huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta. Jos laite ei saa riittävästi viileää korvausilmaa, sen tuottama lämpö kohottaa huonelämpötilaa, kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus nousee.
Pienistä puroista virraksi
Kotitalouden pienistä sähkön säästön puroista kasvaa yhdessä mittava virta. Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski kannustaa kotitalouskoneita käynnistettäessä miettimään sähkön säästöä valtakunnallisella tasolla, koko sähköjärjestelmän kannalta.
– Kodin sähkölaitteiden käytöstä syntyy valtakunnan tasolla joka arkipäivä pari kulutushuippua, mihin jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Jos kodeissa vältetään kodin laitteiden, kuten pesukoneiden ja uunin, käyttöä arkisin klo 8–10 ja 16–18, voidaan jopa säästyä talven aikana uhkaavilta valtakunnallisilta sähkökatkoilta.
Hän kehottaa käyttämään laitteiden ajastimia, joita hyödyntämällä kotitalouden sähkönkäytön voi ajoittaa parempaan aikaan yhteiseksi hyväksi.
Muutamien sähkölaitteiden sähkönkulutus käyttöaikaa tai käyttökertaa kohden. Laskelmassa on käytetty sähkön hintoina 14 snt/kWh, 32 snt/kWh ja 57 snt/kWh.
