Lämmön, valon ja ravinnon saannin turvaaminen kohtuullisella hinnalla kaikille on yhteiskuntamme tehtävä. Tämän pitäisi olla niin selvää, ettei sitä tarvitsisi edes erikseen muistuttaa. Nyt energiahuolto on kuitenkin kriisissä.
Kolmekymmentä vuotta Euroopassa, Pohjoismaissa, ja Suomessa, on rakennettu vapaan kilpailun periaatteeseen perustuvaa energiamarkkinaa. Ohjaavana ajatuksena on ollut, että vapaa markkina ohjaa tehokkaimpiin investointeihin, ja epäillyt huolet markkinamekanismien toimivuudesta on vaimennettu luottamuksella markkinavoimien toimivuuteen.
Hyvin nopeasti luottamus energiamarkkinoiden toimintaan on kuitenkin järkkynyt. Sähkön markkinahinta sähköpörssissä on moninkertaistunut viimeisten kuukausien aikana.
Täysin avointen markkinoiden toteuttaminen tilanteessa, jossa kansalaisilla ei käytännössä ole vaihtoehtoa olla käyttämättä sähköä, johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen. Jos kyseessä olisi ylellisyystavara, tai jokin muu ei-välttämätön palvelu, kuluttajat voisivat yksinkertaisesti jättää sen ostamatta tai viivästyttää sen hankintaa. Mutta sähkö on ruoan ohella välttämätön päivittäinen elinehto.
Mikä aiheutti energiahuollon kriisin?
Mitkä tekijät ovat johtaneet käynnissä olevaan, ja pahenevaan, kriisiin energiahuollossa? Suomi on hyötynyt vuosikymmeniä Suomeen tuodusta edullisesta sähköstä. Suomi on tuonut Neuvostoliitosta ja sittemmin Venäjältä, käytännössä yhden suuren ydinvoimalaitoksen verran sähköä hyvin tasaisella teholla. Ruotsista ja Norjasta on tuotu edullista vesivoimaa Suomeen. Hyvin toimineen sähkön tuonnin vuosikymmeninä suomalainen sähköjärjestelmä rakentui kokonaisuudessaan riippuvaiseksi sähkön tuonnista Suomeen. Hyvinä aikoina eurooppalaisen energiamarkkinan kehitystä on ohjannut tavoite yhtenäisistä vapaista sisämarkkinoista. Viime aikoina moni Euroopan maa on harkinnut energian vientirajoituksia oman valtion energiahuollon – tai energian kohtuullisen hinnan – turvaamiseksi.
Kun riippuvuutemme energian tuonnista on suurta, on riippuvuutemme myös muiden maiden energian riittävyydestä kasvanut. Koko Euroopan ajauduttua tilanteeseen, jossa energian saatavuus ja sähköntuotannon teho ovat riittämättömiä, muun Euroopan ongelmat energiahuollossa ovat nyt Suomenkin ongelmia.
Vapaan markkinamekanismin keinot eivät riitä
Tulevasta talvesta tulee vaikea. Olen varma, että hintojen noususta ja jopa ajoittaisista sähkökatkoista huolimatta tulemme selviämään tästäkin talvesta Ratkaisevaa tulee olemaan se, mitkä ovat linjauksemme tulevaisuutta varten. Nyt on tehtävä muutos energiahuollon turvaamiseksi. Vapaiden markkinamekanismien kyky vastata tarvittavan sähköntuotannon rakentamiseen on osoittautunut riittämättömäksi. Energiakriisin keskellä ongelmien sysääminen Euroopan Unionin ilmastopolitiikan syyksi ei osu aivan oikeaan. Eurooppa juuri nyt on ikään kuin “vanhan maailman” ja “uuden maailman” välissä. Vanhaa olemassa ollutta sähköntuotantoa oli ehditty sulkemaan Euroopassa nopeammin kuin uutta uusiutuvaa tuotantoa oli ehditty rakentamaan. Tämä johti haavoittuvuuteen, joka nyt on kostautunut.
Mikä on ratkaisu?
Hyvin nopeasti Suomessa on laadittava hallituskaudet ylittävä energiapolitiikka, jonka ohjaavina periaatteina ovat huoltovarmuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa, tuontienergian korvaaminen kotimaisilla energialähteillä, ja eurooppalaisten ilmastopoliittisten sitoumusten täyttäminen kansantalouden kannalta parhaalla tavalla. Pitkäjänteinen energiapolitiikka luo vakaan investointiympäristön niille sähköntuotantoinvestoinneille, joita energiahuolto tarvitsee.
Energiakriisi on osoittanut, että fossiilisten polttoaineiden tuontiriippuvuus on vaarallista. Tämä johtopäätös tukee paikallisten ja alueellisten polttoaineiden, sekä uusien energiantuotantoteknologioiden tarvetta. Älykäs kansakunta hyödyntää omat resurssinsa, ja rakentaa yhdessä oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä teollisuuden kanssa energiamurroksen vaatimista koneista ja laitteista vientituotteita. Eurooppalaista ilmastopolitiikkaa pitää muuttaa siten, että se huomioi paremmin maan olosuhteet ja huoltovarmuuden.
Kainuun Nälkämaan laulun sanat ’riihesi rikkaus riippumaton’, ovat tulleet nyt meille Suomessa karvaalla tavalla todeksi tuon rikkauden puuttuessa. Kansallisen huoltovarmuuden asialla oli myös Suomenlinnan Augustin Ehrensvärd, joka hakkautti Suomenlinnan kallioon laatan, jossa lukee ’Jälkimaailma, seiso tällä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun.’ Me olimme nämä sanat unohtaneet.
Markus Tykkyläinen
Lumme Energian toimitusjohtaja
Nyt säästetään energiaa yhteisvoimin
Nopein tapa vaikuttaa omaan sähkölaskuun on oman energiankäytön vähentäminen. Pienillä teoilla, ilman suuria uhrauksia ja investointejakin saat muutosta aikaan omassa energiankäytössä ja energiakuluissa. Laitetaan huonelämpötila astetta alemmas, kevennetään kaasujalkaa asteen verran ja otetaan astetta lyhyempi suihku. Ole hengessä mukana, vaikka omaa edullista sähkösopimusta olisikin vielä voimassa. Autat heitä, joilla sähkön hinta on nyt korkealla. Sähkön säästäminen vaikuttaa sähkön hintaan myös pitkällä tähtäyksellä. Kulutuspiikkejä madaltamalla vähenee kalliisti tuotetun sähkön määrä.
NYT TARVITAAN YHTEISHENKEÄ
Astetta alemmas -kampanja haastaa mukaan energiansäästöön.
