Viime viikon alussa spot-hinnat olivat korkealla kylmän sään nostaessa sähkönkulutusta ja tuulivoimatuotannon ollessa vähäistä. Loppuviikon aikana spot-hinta romahti lähes nollaan, kun sää muuttui tuulisemmaksi ja lämpötila kohosi huomattavasti normaalia lämpöisemmäksi. Tuulivoimatuotannon päivittäiset keskitehot vaihtelivat alkuviikon 0,2 MW:n ja loppuviikon 5,54 MW:n välillä.
Maanantaiaamuna 24.2. 94 prosenttia Suomen ja Ruotsin ydinvoimaloiden kapasiteetista tuotti sähköä. Olkiluoto 2 -ydinvoimalaitoksen tuotanto jatkuu rajoitetulla teholla, mikä näillä näkymin kestää kevään vuosihuoltoon asti. Ydinvoimaloiden keväthuollot alkavat Pohjoismaissa Olkiluoto 3 -voimalaitoksen vuosihuollolla 1.3.2025, joka näillä näkymin kestää reilu puolitoista kuukautta. Ruotsissa vuosihuoltoon menee ensimmäisenä Oskarshamn 3 maaliskuun lopussa.
Ennusteiden mukaan sää jatkuu selvästi normaalia lämpimämpänä. Tuulivoimatuotannon ennustetaan pysyvän vahvana maanantaina ja tiistaina, mutta laskevan normaalia alhaisemmaksi torstain ja lauantain välisenä aikana. Tämän viikon spot-keskihinnan ennustetaan olevan välillä 4–6 snt/kWh (sis. alv 25,5 %).
Viime kesän ja loppuvuoden vesisateet ovat nostaneet Norjan ja Ruotsin varastoaltaiden vesipinnat ja pohjoismaisen vesitilanteen tavanomaista korkeammalle. Tämän hetken vesitilanne Pohjoismaissa on noin 10 TWh tavanomaista parempi. Vertailuna voi käyttää Olkiluoto 3 ydinvoimalan arvioitua vuosituotantoa, joka on noin 10–12 TWh.
Lumme Energian Pörssisähkö-sopimus seuraa läpinäkyvästi Suomen spot-hintoja.
OmaLumme-palvelusta näet oman kulutuksesi lisäksi myös pörssisähkön hinnat. Voit seurata hintoja myös Lumme Energian omalta Sähkön hinta -sivulta. Hintoja seuraamalla voit ajoittaa sähkönkulutustasi halvemmille tunneille.
Maakaasun, kivihiilen ja päästöoikeuden hintojen hetkelliset pohjat koettiin viime vuonna helmikuussa, ja näistä pohjahinnoista kaikkien tuotteiden hinnat ovat nousseet. Hinnat ovat kuitenkin vuoden 2022 äärimmäisiin hintoihin verrattuna matalia.
Maakaasun, kivihiilen ja päästöoikeuden hinnat jatkoivat laskussa viime viikolla. Hintoja laski EU tasoisen kaasualan koordinaatioryhmän (Gas Coordination Group) kokous Brysselissä sekä odotukset Ukrainan tulitauon ja rauhanneuvottelujen alkamisesta.
Tällä hetkellä maakaasuvarastojen täyttöaste on noin 42 prosenttia, joka noin 20 %-yksikköä pienempi kuin vuosi sitten. Keski-Euroopassa alkutalvi oli viime vuotta kylmempi, ja se on nostanut kaasun kulutusta. Maakaasun hinta reagoi herkästi sekä tuotannon ja kysynnän että geopoliittisten jännitteiden muutoksiin.
Euroopan komissio julkaisi aiemmin tavoitteet maakaasuvarastojen tavoitetasoista, joilla voidaan varmistaa ensi marraskuun alkuun 90 prosentin täyttöaste. Komission seuraavat tavoitetasot maakaasun varastojen täyttöasteelle ovat minimissään 30 % toukokuun alussa, mutta voimakkaan kysynnän kasvun tai tarjonnan heikkenemisen tilanteessa tulisi jäsenvaltioiden pyrkiä 45 % täyttöasteeseen tuolloin. Näitä tavoitteita on myös kritisoitu, sillä esimerkiksi maakaasun kulutus on pudonnut Euroopassa jopa 20 prosenttia energiakriisiä edeltäneestä ajasta.
Sähkön futuurihinnoissa ei ollut merkittäviä muutoksia viime viikolla. Sitä edeltävällä viikolla hinnat laskivat, kun Saksassa sähkönhinnat laskivat polttoaineiden hintojen mukana ja sääennusteet kääntyivät leudompaan suuntaan. Sääennusteet ovat edelleen normaalia sateisempia ja lämpimämpiä. Futuurihinnat ovat paras indikaatio tulevien kuluttajahintojen tasosta.
Sähkön riittävyys Suomessa
Fingrid päivitti tammikuun alussa arviotaan sähkön riittävyydestä tänä talvena ottaen huomioon Estlink 2 -kaapelin vikaantumisen. Edelleen voimalaitosten ja siirtoyhteyksien toimiessa normaalisti tehopulaa ei pitäisi syntyä keskivertona talvipäivänä. Erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä sähkön tarjonnassa voi olla niukkuutta. Sähköstä ei kuitenkaan arvioida syntyvän pulaa, mikäli muita häiriöitä ei samanaikaisesti tapahdu. Korkean sähkön hinnan näissä tapauksissa odotetaan aktivoivan kulutusjoustoa, mikä on tärkeää sähkön riittävyyden turvaamiseksi.
Katso spot-hintojen kehitys ja hintaennusteet
Alla olevista kuvaajista näet spot-hintojen kehityksen vuorokausi- ja kuukausitasolla sekä hintaennusteita tuleville vuosille.
Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.
Mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hinnan muodostumiseen ja missä määrin sähkön käyttäjät voivat vaikuttaa siihen? Kuluttajille näkyvä sähkön hinta muodostuu käytetystä sähköenergiasta sekä siirtomaksuista veroineen. Jokainen voi fiksuilla kulutusvalinnoilla vaikuttaa käyttämänsä sähkön määrään sekä sähköenergiasta maksamaansa hintaan valitsemallaan sähkösopimuksella.
Oman sopimuksesi tiedot näet OmaLumme-palvelusta ja viimeisimmältä sähkölaskulta.
Itse sähköenergian hintaan vaikuttavat monet markkinoilla määräytyvät tekijät kuten sähkön tuotantokustannukset ja pörssihinnat. Maailman taloudellisen tilanteen ja tuotanto-olosuhteiden vaihtelut aiheuttavat sähkön hintamuutokset suuntaan tai toiseen sähköpörssissä.
Sähkön tuotantotavat jaetaan kolmeen osaan: uusiutuvat energialähteet, fossiiliset energialähteet ja turve sekä ydinvoima. Sähköenergian hinnan nousut ja laskut myötäilevät sähköntuotannon kustannuksia ja sähköenergian tarvetta.
Kysynnän ja tarjonnan lisäksi sähkön hintaan vaikuttavat monet tuotantoon liittyvät tekijät, kuten sähkön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden ja niiden käyttöön oikeuttavien päästöoikeuksien hinnat sekä mahdolliset voimalaitosten huoltokatkot. Erityisesti uusiutuvien energialähteiden kautta tuotetussa sähkössä sääolosuhteet vaikuttavat vesi- ja tuulivoimaloiden tuotantotilanteeseen. Hinnan muodostumiseen vaikuttavat myös sähkön kysyntä ja Suomeen tuotavan sähkön siirtokapasiteetin rajallisuus.
Tuotantotekijöihin eivät kuluttajat voi juuri vaikuttaa, mutta voit aina suosia sopimusvalinnallasi uusiutuvia energiamuotoja. Sähkön tuoteseloste kertoo Lumme Energian sähkön alkuperän ja tuotantotavat sekä sen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Mitä useampi kuluttaja suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, sitä vihreämmäksi tuoteselostekin muuttuu.
Nimensä mukaisesti kiinteähintainen sähkö määräaikaisessa sopimuksessa on samanhintaista joka hetki.
Maksat jokaisesta käyttämästäsi kilowattitunnista saman senttimäärän niin pitkään kuin määräaikainen sopimuksesi on voimassa. Asiantuntijamme ovat suojanneet sähkön hinnan sovituksi ajanjaksoksi ja varmistaneet, että saat sähköllesi kilpailukykyisen hinnan.
Pörssisähkön hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaisesti, kuten missä tahansa muussakin pörssissä. Sähkön myyjät ja ostajat kohtaavat pohjoismaisessa Nord Pool-sähköpörssissä, jossa sähkön spot-hinta muodostuu vuorokauden jokaiselle tunnille.
Pörssisähkön hinnat perustuvat johdannaissopimuksiin, joilla sähköä myyvät yhtiöt ja tuottajat tekevät keskenään sopimuksia sähkön hinnasta tulevaisuudessa. Johdannaistuotteet kuten futuurit ovat sopimuksia, joilla voidaan suojata sähkön hinta ennalta määrätyksi ajaksi esimerkiksi kuukaudeksi tai vuodeksi. Siksi johdannaishinnat antavat parhaimman kuvan myös tulevaisuuden spot-hintojen keskihinnoista eli kuukauden keskiarvosta.
Mikäli sinulla on suoraan pörssisähkön hintaan sidottu sähkösopimus, sähkön kuluttajana sinun kannattaa seurata spot-hintaa, jotta voit tarkistaa seuraavan päivän tuntihinnat ja suunnitella kulutustasi halvimmille ajanjaksoille.
Jos olet Lumme Energian sähkösopimusasiakas, näet pörssihinnat OmaLumme-palvelussa ja -sovelluksessa.
Vihreä sähkö on ympäristöystävällisempi vaihtoehto sähkönkulutukseen, sillä se on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Vihreä sähkö tuotetaan yleensä vesi- tai tuulivoiman ja aurinkoenergian avulla. Muita vihreän sähkön tuottamistapoja ovat puuvoima, biomassan poltto, biokaasu ja joskus myös jätteiden poltto.
Vihreän sähkön hinta on hieman kalliimpaa, koska se on ympäristöystävällisempää ja sen alkuperä on varmistettava. Täysin vihreän sähkön alkuperä varmistetaan sertifikaateilla ja alkuperätakuu on todistus siitä, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Valitsemalla vihreän sähkösopimuksen tuet uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja olet kanssamme yhteisellä matkalla kohti ekologisempaa maailmaa.
