Hifistelijä hankkii älypuutarhan kasvivaloineen ja kastelujärjestelmineen.
Yrttien kasvatus kotona on noussut koronapandemian aikana huippusuosioon. Kasvun seuraaminen siemenestä sirkkalehdeksi ja viimein yrtiksi onkin palkitsevaa hommaa vaikkapa etätyöskentelyn lomassa. Puutarhaliiton toimitusjohtaja ja puutarha-agronomi Timo Taulavuoren mukaan tarvitaan vain lämmin ja vedoton paikka ikkunalaudalla, yrtti- tai taimimultaa, yrttien siemeniä, istutusruukkuja, lannoitetta sekä muovikelmua tai -pusseja taimien suojaksi. Tarvittaessa istutusruukut voi korvata vaikka maitopurkeilla.
– Helpoimpia itse kasvatettavia yrttejä ovat erilaiset basilikat, itämaiset lehtivihannekset ja salaatit. Salaateista kannattaa valita lehtisalaatteja, esimerkiksi Sallad Bowl- tai punertava Lollo Rosso -lajike. Kerivät salaatit, kuten jäävuorisalaatti, ovat hankalampia, opastaa Taulavuori.
Myös itämaiset lehtivihannekset mitsuna, rucola ja sinappikaali ovat helppoja kasvatettavia. Ruukut täytetään mullalla lähes piripintaan, sillä multa painuu ajan mittaan. Siemenpusseissa on ohje, kylvetäänkö siemenet mullan alle vai mullan pintaan. Siementen päälle tulee kuitenkin aina hieman multaa. Ruukkuja kastellaan säännöllisesti, jotta kosteus säilyy tasaisena. Mullan annetaan kuivahtaa hieman kasteluiden välillä, mutta täysin kuivaksi multaa ei saa itämisvaiheessa päästää.
– Jos kodissa lentelee banaanikärpäsiä, se voi olla merkki liian märästä mullasta. Alta kastelu on päältä kastelua parempi, sillä se houkuttelee juuria kasvamaan vahvoiksi. Suihkutus on hyvä keino silloin, kun huoneilma on hyvin kuivaa.
Aluksi ruukut peitetään muovikelmulla tai -pusseilla, jotta kosteus ja lämpö säilyvät. Muovit poistetaan, kun ensimmäiset sirkkalehdet tavoittelevat muovin pintaa. Maalis-huhtikuussa luonnonvaloa alkaa olla jo lähes riittävästi. Yrtit tarvitsevat valoisaa aikaa 10–12 tuntia vuorokaudessa, joten pohjoisilla vyöhykkeillä lisävalon antaminen kevättalvella led-valaisimilla, esimerkiksi tavallisella jalkavalaisimella, on tarpeen sirkkalehtivaiheessa. Hehkulamppu ei toimi, vaan tarvitaan led-lampun sininen ja punainen valo.
Esimerkiksi Biolanin minikasvihuoneessa kasvuolosuhteet, eli lämmön ja kosteuden, saa ihanteellisiksi.
– Yrttejä voi kasvattaa ympäri vuoden valoisalla paikalla sisätiloissa. Marras-helmikuussa lisävaloa tarvitaan kuitenkin kaikkialla Suomessa.
Kun sirkkalehtien jälkeen alkaa ilmestyä kasvulehtiä, aloitetaan lannoitus tavallisella puutarhan yleislannoitteella. Yrtit voi istuttaa maahan alkukesällä, kun vuorokauden keskilämpötila kipuaa pysyvästi yli +10 asteen. Ennen istutusta taimet koulitaan eli totutellaan ulkoilmaan pitämällä niitä ulkona tunti pari kerrallaan. Sitten aikaa lisätään pikku hiljaa niin, että yrtit kestävät istutuksen maahan.
– Yrtit voivat silti säikähtää voimakasta auringonvaloa, viileitä öitä ja tuulta. Tällöin ne voivat nuupahtaa.
Aloittelijan virheitä ovat liikakastelu, valon puute ja liian pienet ruukut. Lämpö on hyväksi kasveille, mutta ruukkuja ei pidä sijoittaa patterin päälle liian kuivumisen takia.
Useat kasvatuslaitteet ovat myös sisustuksellisesti kauniita, kuten Tregrenin laitteet.
Älypuutarha sopii hifistelijälle
Hifistelijä hankkii viljelylaitteen, jossa on kasvivalo ja kastelujärjestelmä ja jossa valon, ravinteiden ja veden määrä on optimoitu. Laitteita valmistaa esimerkiksi Tregren. Joidenkin älypuutarhojen toimintoja voi ohjata kännykällä. Puutarhamyymälöissä on myös ruukkujen alle laitettavia lämpöpatjoja. Jos ei halua liata käsiään mullalla, tarjolla on kasvatusnappeja eli valmiita, kalkittuja ja lannoitettuja kasvualustoja.
Helpoimmalla pääsee jatkamalla kaupan yrtin kasvatusta: istuttamalla se multaan ja huolehtimalla lannoituksesta. Ruukun on oltava noin kolme kertaa kaupan ruukkua isompi.
– Kaupan yrtin saa kasvamaan kyllä vaikka vesilasissa, kunhan juuret ulottuvat veteen.
Kerrostalojen pihat muuttuvat viljelypalstoiksi
Yrttejä voi viljellä paitsi kerros- tai rivitalon ikkunalaudalla myös taloyhtiön pihassa. Tylsät kerrostalojen pihat ovatkin saaneet viime vuosina uutta kesäistä ilmettä, kun asukkaat ovat pykänneet sinne kasvi- ja kukkalavoja.
Myös Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen on huomannut työssään ja sosiaalista mediaa seuratessaan, että pihaviljely on nyt trendikästä.
– Jopa kerrostalojen pienille sisäpihoille on perustettu kasvulavoja, kertoo Pynnönen.
Jotta asukkaiden harrastus onnistuu, siihen vaaditaan Pynnösen mukaan lupa taloyhtiöltä. Jos pihapuutarhan perustajana on taloyhtiö, joka myös hankkii tarvikkeet, on hyvä viedä asia taloyhtiön yhtiökokoukseen. Jos taas asukkaat ostavat itse lavat, mullat ja siemenet, Pynnösen mukaan lupa taloyhtiön hallitukselta riittää.
– On myös hyvä laatia selkeät pelisäännöt muun muassa siitä, mihin laatikot sijoitetaan, jotta ne eivät veisi tilaa esimerkiksi autopaikoilta. Olisi myös hyvä sopia, jaetaanko kasvulaatikot asukkaiden kesken vai hoidetaanko niitä yhdessä.
Pynnösen mielestä yhteinen pihapuutarha voi parhaimmillaan yhdistää asukkaita ja tuoda heille paljon iloa. Hänen mukaansa ongelmaksi voi tulla ainoastaan se, että ulkopuoliset ohikulkijat tekevät kasvulavoille ilkivaltaa.
Kuvat: Biolan ja Tregren
