Lue asiantuntijan vinkit, miten tankkaat positiivisuutta elämääsi. Muista myös juhlia.
Ensin korona sai meidät polvilleen, sitten syttyi sota melkein naapurissa, Ukrainassa. Kaiken päälle on nyt säästettävä sähköäkin, maailman talous huolettaa, entä riittävätkö omat rahat? Onko valot tunnelin päässä sammutettu säästösyistä – mistä ammentaa energiaa?
– Kun mieli alkaa kiertyä huolien ympärille ja tuntuu jo, että seinät kaatuvat päälle, unohdamme helposti yksinkertaiset perusasiat. Niitä ovat säännölliset elämäntavat, riittävä lepo ja liikunta sekä terveellinen ravinto. Näinkin yksinkertaisista asioista huolehtiminen auttaa jaksamaan, neuvoo työpsykologi Liisa Uusitalo-Arola.
– Kriisiaikoina juhliminen on yhtä tärkeää kuin arjesta huolehtiminen, sanoo työpsykologi Liisa-Uusitalo-Arola.
Hän jatkokouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia muun muassa vaalimaan niin heidän omia kuin heidän asiakkaidensakin voimavaroja. Lisäksi Uusitalo-Arola auttaa uupuneita asiakkaitaan toipumaan. Hän on kirjoittanut muun muassa Terapian tarpeessa? -kirjan yhdessä psykoterapeutti ja kouluttaja Katri Kannisen kanssa. Uusitalo-Arola näkee työssään konkreettisesti, että poikkeusvuosien kuorma alkaa väsyttää suomalaisia. Uupuneiden ihmisten on tällä hetkellä tavallista vaikeampaa löytää uutta suuntaa elämäänsä.
– Esimerkiksi elämänmuutos, kuten työpaikan vaihtaminen, voi olla haasteellista, koska elämme niin epävarmassa maailmantilanteessa.
Uusitalo-Arolan mukaan nykyinen tilanne muistuttaa 1990-luvun lamaa. Sen vaikutuksia podettiin vielä kauan laman jälkeenkin. Työpsykologi arvelee, että myös pandemian, sodan ja energiakriisin vaikutukset näkyvät vuosien päästä.
– Ennen kaikkea olen huolissani nuorista, jotka kasvavat poikkeusaikojen keskellä. Heidän voi olla vaikeaa solmia sosiaalisia verkostoja vuosien etäilyn jälkeen. Näin nuoruuden tärkeä elämänvaihe on saattanut jäädä puolitiehen.
Huoli kertoo itselle tärkeistä asioista
Uusitalo-Arolan mukaan on normaalia olla huolissaan tai ahdistunut haastavissa elämäntilanteissa. Ne asiat, jotka ahdistavat ja joihin reagoi, kertovat samalla siitä, mikä on itselle tai läheisille tärkeää. Esimerkiksi koronan pelkoa on voinut hallita, jos ei ole saanut tartuntaa. Kun ensimmäinen perheenjäsen sairastuu siihen, pandemia tuleekin lähelle – siitä tulee äkkiä todellista.
– Monille varsinkin koronan jälkeinen väsymys on ollut yllätys, joka voi mietityttää.
Sen sijaan Ukrainan sota on nostanut Uusitalo-Arolan mielestä pintaan suomalaisen sisun, joka näkyy muun muassa auttamisen haluna. Silti vuosien poikkeusolot voivat stressata ja alkaa häiritä uniakin. Pidempikestoiset univaikeudet ovat hälytysmerkki, johon tulee reagoida.
Työpsykologi vinkkaa kotikonstiksi pitämään yöpöydällä vihkoa, johon voi kirjoittaa ajatukset yöllä, kun herää. Kerran päivässä voi myös pitää huolihetken ja kirjoittaa mieltä painavat asiat ylös. Huolet voi jakaa niihin asioihin, jotka ovat omalla vastuulla, ja niihin asioihin, jotka kuuluvat toisten vastuulle. Kolmannet huolet ovat sitten niitä, joille kukaan yksittäinen ihminen ei voi tehdä mitään. Emme voi hallita maailman taloutta mutta omia valintojamme voimme.
– Ei ole terveellistä kantaa maailmaa syleileviä huolia. Sen sijaan voi miettiä, mitä voi tehdä asioille, jotka ovat omalla vastuulla.
Toisten avulla ulos umpikujasta
Ihmisillä on luontainen tarve hakeutua kriiseissä toisten joukkoon. Huonoin vaihtoehto onkin jäädä niin sanotusti tuleen makaamaan ja käpertyä stressin ja huolien kanssa yksinäisyyteen. Siksi on hyödyllistä ylläpitää sosiaalisia verkostoja. On hyvä avautua ja kertoa pahasta olostaan ystäville tai tuttaville ja saada näin omat tarpeet kuulluiksi ja huomatuiksi. Samalla säilyy luottamus toisiin ihmisiin.
– On parempi avautua ajoissa kuin päästää ongelmiaan umpisolmuun. Harva hakee apua liian varhain. Esimerkiksi velkaongelmasta kannattaa puhua ennen kuin tuntee niin vahvoja häpeän tunteita, ettei enää uskalla hakea apua.
Jos ei ole ketään luotettavaa läheistä, verkosta löytyy maksuttomia mielenterveystyön ammattilaisten tarjoamia terapiapalveluita. Niitä tarjoaa esimerkiksi Mieli ry. Palveluita löytyy myös Mielenterveystalo.fi-sivustolta. Osa palveluista on heti saatavilla, joidenkin palveluiden piiriin pääsee lääkärin lähetteellä.
Uusitalo-Arolan mukaan on tutkittu, että myös toisten auttaminen lisää uskoa omaan selviytymiseen. Se, että toimii vaikkapa auttamalla muita, suojaa ja edesauttaa mielenterveyttä.
– Esimerkiksi äärimmäisessä tilanteessa, jossa henki on uhattuna, kuten panttivankitilanteessa, parhaiten selviävät ihmiset, joilla on pakosuunnitelma. He yrittävät toimia jollakin tavalla ja auttavat samalla muita pakenemaan.
Huonoin vaihtoehto on jättäytyä kriisissä tilanteen armoille. Aina omaa reaktiota ei kuitenkaan voi valita. Lamaantumisen taustalla voi olla vaikeita, ylivoimaisia kokemuksia, jotka ovat jättäneet jälkeensä taipumuksen reagoida lamaantumalla. Silloin Uusitalo-Arola ohjaa hakemaan apua. On myös hyvä tarkastella elämäänsä taaksepäin.
– Usein unohdamme, mistä kriiseistä tai haasteista olemme jo selvinneet ja millä keinoin.
Muista myös juhlia!
Jos elämä on täynnä haasteita, arki alkaa helposti pyöriä selviytymisen ympärillä. Silloin tarvitaan asioita, jotka tuottavat voimavaroja. Uusitalo-Arola muistuttaa, että juhliminen on yhtä tärkeää kuin arki. Juhlat ovat osa itsestä huolehtimista.
– Pitää tankata asioita, jotka ovat kivoja ja positiivisia. Ennen ainakin Pohjanmaalla juhliin panostettiin köyhissäkin oloissa. Häitä juhlittiin pari viikkoa ja hautajaisiakin viikko.
Työpsykologi ammentaa itse voimaa kuoroharrastuksesta. Hänen mukaansa kuorossa laulamisesta syntyy syvä, voimaannuttava yhteys toisiin kuorolaisiin. Myös oma perhe ja hyvät ystävät tukevat häntä.
– Olen maalta kotoisin. Huomaan sen varsinkin poikkeusolojen koittaessa. Silloin tarkistan heti, onko talossa riittävästi polttopuita.
