Äly ei meitä jätä, ei varmasti, ainakaan jos mittariksi ottaa tekoälyn sisällyttämisen aina vain uusiin laitteisiin.
Ensin äly hiipi kodin viihdetekniikasta keittiöön. Syntyi esimerkiksi jääkaappi, joka keskustelee internetin kanssa.
Sitten älyä alettiin tunkea yhä pienempiin laitteisiin, kuten kahvinkeittimiin, lamppuihin, hammasharjoihin – jopa paistomittareihin. Älypaistomittari kilauttaa viestin kännykkään, kun liha on valmis, ja mikä parasta: voit jakaa kypsymiskokemuksen ystävillesi!
Puettavat älylaitteet ovat looginen kehityssuunta. Älykellojen ja älysormusten suosio on nousussa. Älylasitkin on jo nähty.
Teknologiavisionäärit ennustavat, että pian kodeissamme on jopa satoja erilaisia verkottuneita pienlaitteita.
Purukalusto puhelimessa
Kun hampaita harjatessa aiemmin katseli peiliin tai pitkin seiniä, harjaamiseen saa nyt uutta puhtia seuraamalla purukaluston puhdistumista älypuhelimen näytöltä.
Kehittyneimpien älysähköhammasharjojen sisällä on liike- ja kiihtyvyysanturit. Niiden ja ohjelmistonsa avulla laite päättelee, miten harja suussa liikkuu, milloin vaikkapa takahampaita on harjattu tarpeeksi ja jääkö jokin kohta puhdistamatta. Kaiken tämän se esittää kaaviokuvina ja tilastoina puhelimessa.
Älyhammasharjoihin ei ole tiettävästi tarjolla puheohjausta – ja vaikea sitä olisi suu puolitäynnä käyttääkin. Tosin puheohjauksen varsinainen pulma on kaikkien laitteiden suhteen toisaalla: kunnollisesti suomea ymmärtävää puheohjausta ei ole vielä tehty. Tekniikan Maailma totesi keväällä 2019, että Googlen puhekomennot toimivat vain englanniksi ja ruotsiksi. Kilpaileva Amazon Alexa ei toiminut Suomessa ollenkaan.
Edes lievästi kielitaitoiselle puheohjaus on kuitenkin yksi tie eri laitteiden ohjaukseen. Älykaiuttimista saa vaikkapa musiikin soimaan, kappaleen vaihtumaan ja äänenvoimakkuuden säädettyä haluamillaan komentosanoilla.
Valot päällä, ei ketään kotona
Kodin valaistuksessa on edetty energiatehokkaisiin led-lamppuihin, ja älytekniikka mahtuu jo ledin kantaan – siis siihen kiinnityskierteen ja lamppukuvun väliseen osaan.
Älylamppu ruuvataan kiinni valaisimeen normaaliin tapaan. Kotiverkossa jokainen älylamppu kuitenkin näkyy omana laitteenaan. Niistä voi laatia ryhmiä, kuten ”olohuoneen tunnelmavalot”, ja älypuhelimen avulla sytyttää, sammuttaa tai himmentää valoja, jopa valita valaistuksen värejä tunnelman mukaan.
Säädöt onnistuvat etänäkin, mikä kuulostaa oudolta mutta ei ole. Etäsäädöillä tai luomalla ajastettuja valaistuksia saa kodin vaikuttamaan asutulta, vaikka omistajat olisivat poissa. Tämä hämää murtovarkaita.
Älylamppujen sujuva käyttö voi edellyttää lamppuvalmistajan sovelluksen lataamista älylaitteelle. Joidenkin lamppujen mukana tulee erillinen tukiasema, jolla laite pitää yhteyttä verkkoon.
Jos taas pidät älypuhelimesi paikkatunnistuksen koko ajan päällä, voit saada älykkäät piha- ja ovivalot syttymään automaattisesti, kun paikkatieto kertoo sinun olevan lähes kotona.
Älylasit kännykän sijaan
Älykelloille, -sormuksille ja -laseille povataan ruusuista tulevaisuutta. Kellojen ja sormusten suosion kärki on käyttäjän terveysdatan keräämisessä ja hyödyntämisessä. Ne saattavat innostaa käyttäjiään terveellisiin elintapoihin – ainakin hetkeksi.
Me Naiset -lehti julkaisi syksyllä 2019 kotimaisen älysormuksen testin. Tuote todettiin kiinnostavaksi ja ulkoasultaan huomaamattomaksi, mutta askelmittarina ja unen analysoijana se ei ollut parhaimmillaan. Juttuun haastateltu unitutkimusprofessori löysi syyksi sen, ettei sormus sisällä niitä mittalaitteita, joilla univaiheet erotetaan valvetilasta luotettavasti.
Älylasien mukana kuvaan astuvat viihde ja lisätty todellisuus. Tyypilliset älylasit sisältävät jo videokameran, jolla voi tallentaa näkemäänsä. Käyttö on helppoa, kun kädet jäävät vapaiksi tekemään jotakin muuta, vaikka ohjaamaan maastopyörää. Kehittyneimmillä älylaseilla voi katsella videoita, kuvia ja tekstejä – kuten internetin sisältämää lisäinfoa kohteesta, jossa paikkatiedon mukaan juuri ollaan.
Uutistoimisto CNBC kertoi loppuvuodesta 2019, että Facebook tuo jo lähivuosina markkinoille älylasit, jotka korvaavat älypuhelimen. Google puolestaan kertoi lisäävänsä älynäyttöihin ominaisuuden, jossa näytöt muuttavat tekstin kokoa sen mukaan, miten läheltä tai kaukaa näyttöä katsotaan.
