Vaikka hygieniasta pitääkin kiinni, vettä kannattaa säästää. Siitä kiittää myös lompakko. Hyväksi avuksi säästämisessä on vesikalusteiden uusi tekniikka.
Useimpiin koteihin vettä tulee onneksi hanasta tasaiseen tahtiin olosuhteista riippumatta, mutta ilmaista sen käyttö ei ole – edes silloin, kun se tulee omasta kaivosta.
Tilastokeskuksen mukaan 15 prosenttia kodeissa käytetystä energiasta kuluu pelkästään veden kuumennukseen. Lisää rahaa kuluu raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn.
Käytämme tutkitusti vähemmän vettä
Kotona vettä tarvitaan esimerkiksi peseytymiseen, WC:n huuhteluun, astioiden ja pyykin pesemiseen, ruoan laittoon sekä viherkasvien ja pihan kasteluun.
Suomalaisten keskimääräistä vedenkulutusta on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Työtehoseuran vuonna 1977 teettämän tutkimuksen mukaan kulutimme vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Vuonna 2020 vedenkulutus oli laskenut 113 litraan vuorokaudessa. Motiva ja Työtehoseura selvittivät kotitalouksien veden käyttöä tammi–helmikuussa kolmella tavalla: mittaamalla, vedenkäyttökyselyllä ja seurannalla. Vuoden 2020 tutkimuksen mittausaineiston mukaan käytetystä vedestä 65 prosenttia oli kylmää ja 35 prosenttia lämmintä.
Eniten vettä kuluu hygienian hoitoon. Vuoteen 1977 verrattuna käymme nykyisin enemmän suihkussa. Myös käsiä ja kasvoja pesemme useammin. Ammeiden tilalle koteihin on tullut paljuja ja poreammeita. Keittiössä kulutetun veden osuus kokonaiskulutuksesta on vuoden 1977 tutkimukseen verrattuna pienentynyt astianpesukoneiden yleistymisen myötä. Konepesuun kuluu huomattavasti vähemmän vettä kuin käsinpesuun.
Tekniikka avuksi säästämiseen
Reilu puolet tutkimuksen kyselyyn vastaajista oli tehnyt vettä säästäviä toimenpiteitä. Heistä joka neljäs oli muuttanut veden käyttötapojaan säästävämmiksi, joka viides oli hankkinut uusia vesikalusteita ja lähes joka viides oli hankkinut uusia, vettä säästäviä kodinkoneita.
Tekniikasta onkin suuri apu. Motivan asiantuntija Teemu Kettusen mukaan vesikalusteiden teknisten ratkaisuiden avulla kodin vedenkulutuksessa saavutetaan merkittäviä säästöjä.
– Putkiremonttien yhteydessä asennetaan vakiopaineventtiili leikkaamaan ylisuuria painetasoja, mutta sen voi toki asentaa muutenkin. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 l/min, käsipesuhanan 6 l/min, Kettunen kertoo.
Testaa itse painetaso: valuta vettä hanasta täydellä paineella 30 sekuntia astiaan,
mittaa määrä ja kerro kahdella.
Hanakohtaisesti veden virtaamaa voi pienentää vakiovirtaussuuttimilla, ja suihkuihin voi vaihtaa vettä säästävät suihkupäät.
– Taloyhtiöissä kaikkiin halukkaisiin huoneistoihin voitaisiin asentaa yhtiön kustannuksella hyväksi havaittu, vettä säästävä suihkupää. Sillä saataisiin säästettyä vettä ja kustannuksia jo huomattavasti.
Myös energiatehokkaat kodinkoneet, kotiautomaatio ja vesivuodoista ilmoittava teknologia hillitsevät vedenkulutusta.
Asuntokohtaiset vesimittarit auttavat
Taloyhtiöissä vesilaskutus muuttuu, kun asuntokohtaisesta vedenkulutuksen mittaamisesta tulee pakollista.* Lasku muodostuu jatkossa käytetyn veden sekä sen lämmittämiseen käytetyn energian määrän perusteella. Asukkailla tulee olla tieto laskutusperusteista.
Suomalaisiin taloyhtiöihin on jo vuodesta 2013 alkaen asennettu linjasaneerauksissa asuntokohtaiset vesimittarit. Uudisrakennuksissa ne ovat olleet pakollisia vuodesta 2011 lähtien.
Tieto oman vedenkulutuksen vaikutuksesta asumisen kustannuksiin vähentää tutkitustikin turhaa kulutusta. Myös se selvisi Motivan ja TTS:n tutkimuksesta. Talouksissa, joissa laskutus perustuu käyttömääriin, vettä kuluu päivittäin 119 litraa henkilöä kohden. Sen sijaan kodeissa, joissa laskutus on kiinteä, sitä kuluu 129 litraa.
Viisaita hankintoja
Modernit vesikalusteet käyttävät vain puolet vettä ja energiaa vanhoihin verrattuna. Kannattaa siis harkita vettä säästäviin suihku- ja hanaratkaisuihin ja wc-pönttöön vaihtamista, kun se on mahdollista.
Kosketusvapaat hanat ovat näin pandemia-aikana osoittaneet käytännöllisyytensä ja hygieenisyytensä. Tutkimusten mukaan ne myös vähentävät hukkajuoksutusta jopa 50 prosentilla. Kosketusvapaalle hanalle hyvä vaihtoehto on sisäänrakennetulla virtaamansäätimellä varustettu hana. Pesuallashanoissa ekonappi on lisäksi turvavaruste, sillä se rajoittaa myös virtaavan veden lämpötilaa.
Vanhan wc-pöntön vaihtaminen uuteen säästää melkoisesti vettä. Vuonna 1976 kertavetäisyllä vettä kului kerralla yhdeksän litraa. Nykyisin normaalihuuhtelu kuluttaa vain neljä ja kaksoishuuhtelumallien pieni huuhtelu vain kaksi ja puoli litraa vettä.
Astianpesu- ja pyykinpesukoneita valittaessa kannattaa tarkistaa myös vesimäärä, jonka se tarvitsee koneellisen pesemiseen.
* Huoneistokohtaisiin vesimittareihin perustuva laskutus on pakollista taloyhtiöissä, joissa huoneistokohtaiset vesimittarit asennetaan rakennusluvan varaisissa hankkeissa, joille on haettu rakennuslupaa 23.11.2020 jälkeen.
VEDENSÄÄSTÖVINKKEJÄ:
- Vähennä suihkuaikaa. Tavanomainen suihku kuluttaa yli 12 litraa vettä minuutissa. Jos vietät suihkussa päivittäin kymmenen minuutin sijaan vain viisi, vedenkulutuksesi vähenee vuodessa noin 22 tuhatta litraa.
- Sulje hana saippuoinnin ja hampaiden pesun ajaksi.
- Pese täysiä koneellisia ja käytä erilaisia säästö- ja vajaatäyttöohjelmia.
- Korjauta heti vuotava hana tai wc-istuin. Wc-pöntön vuodon voi tarkistaa helposti
asettamalla paperin pöntön sisätakareunaan siten, ettei se kosketa veteen. Jos se alkaa kastua, pönttö vuotaa.
Lue lisää:
www.motiva.fi
www.tts.fi
www.oras.fi
www.ido.fi
www.hansgrohe.fi
www.gustavsberg.fi
Kuvat: Oras ja Gustavsberg
