”Suomen talvi ja sähköinen härpäke, ei voi olla toimiva yhdistelmä!” ”Noinkohan lähtee käyntiin, kun pakkasta on 35 astetta ja lunta tulee taivaan täydeltä?”
Sähköauton toimintakykyä Suomen talvessa epäillään usein. Suomi on pitkä ja pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maa, missä välimatkat on tunnetusti pitkiä, talvi pimeä, kylmä ja luminen ja jokaisella meistä on lomamökki Inarin pohjoisimmassa nurkassa, minne ei sähköjä ole vedetty eikä vedetä.
Ajomatka lyhenee
On totta, että joidenkin sähköautojen toimintakyky heikkenee, kun pakkasasteet nousevat päälle 20 celsiuksen. Tällaisten päivien määrä edes viime vuosien ”kovina” talvina ei kuitenkaan ole kovin suuri vuoden 365:stä päivästä. Suomalaisten keskimääräisten ajosuoritteiden ollessa vuositasolla 12 000 kilometriä, ei monellekaan meistä pitäisi siis tulla kovin montaa päivää, kun vaikkapa Nissan Leafin 40 kilowatin akulla varustetun version n. 200 kilometrin kantama aiheuttaisi harmaita hiuksia talvisaikaan. Lumme Energian sähköautoilukilpailun voittaja, Jyrki Heikkilä, sai Nissan Leafin käyttöönsä vuoden alussa ja sai kokea kovatkin pakkaset sähköautoillen.
- Talven kovilla pakkasilla ajotietokoneen ilmoittama ajomatka täydellä akulla lyheni alle 200 kilometriin. Ajelen päivittäin alle 20 kilometriä, joten tuo ei ole minulle mikään ongelma.
Tilannehan on sama polttomoottoriautoissa. Talvella tarvitaan enemmän lämmitystä, penkinlämmittimiä, käytetään polttoainetoimista lisälämmitintä. Kaikki nämä kuluttajat nostavat polttoaineen kulutusta, eli yhdellä tankillisella pääsee lyhyemmän matkan. Polttomoottoriautojen etu näissä tilanteissa onkin polttoaineen jakeluverkoston laajuus sekä nopea tankkausaika. Eli niille autoilijoille, joiden karrikoidusti pitää pystyä vetämään vene trailerilla talvisäilöön Inariin ilman taukoja, ei sähköauto ole vaihtoehto. Suurin osa suomalaisista käyttää autoaan kuitenkin pääsääntöisesti päivittäiseen työmatkaliikkumiseen, jolloin sähköauton kantama ei talvellakaan muodosta ongelmaa.
Mistä lämpö, kun mitään ei polteta?
Autojen ohjaamot on perinteisesti lämmitetty moottorin palamisprosessissa syntyvällä hukkalämmöllä, mitä ei tietenkään voida hyödyntää sähköautoilussa. Kuitenkin nykyaikaisten polttomoottorienkin ongelmaksi on muodostunut juuri hukkalämmön vähäisyys, kiitos parantuneen hyötysuhteen ja pienentyneen energiankulutuksen. Esimerkiksi Leafissa lisälämmön tuottaminen hoidetaan ilmalämpöpumpulla, mikä riittääkin pitämään auton miellyttävän lämpimänä lähes kaikissa keleissä.
Kun ulkolämpötilat lähentelivät 30 astetta, alkoi lämmityslaitteen teho hieman hiipua. Muutenhan auto lämpiää nopeasti, toteaa Heikkilä.
Sähköauton etuna onkin se, että tarvittava lämpö on lähes välittömästi käytössä, kun moottorin lämpiämistä ei tarvitse odotella. Joten vaikka et olisikaan muistanut ajastaa lämmitystä tai lähtö aikaistuu suunnitellusta, on sähköautossa nopeasti mukavan lämmin ja ikkunat sulat.
Lähteekö se käyntiin ja liikkuuko se pakkasella?
Jos kestää sen, ettei kabiiniin saa kovimmilla pakkasasteilla kaikissa autoissa kesähellettä aikaiseksi eikä kaventunut kantama aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä, on sähköauto erinomainen talviauto. Autot, joita Suomessa myydään, on suunniteltu toimimaan myös paukkupakkasilla. Ei siis pelkoa, että pakkanen olisi hyydyttänyt polttoaineen tankkiin, kun tuli vahingossa tankattua kesälaatua. Eikä tarvitse murehtia, että akku sanoo sopimuksen irti samoin kuin perinteinen ajoakku saattaa tehdä ensimmäisten pakkasten yllättäessä, kun auto on joka tapauksessa lähes joka yö latauksessa. Sähköautoilija napsauttaa esilämmityksen päälle siemaillessaan aamukahvia, hyppää lämpimään, täydellä akulla varustettuun autoon. Koska sähkömoottori mahdollistaa katkeamattoman vedon ja luovuttaa heti täyden väännön, kun kaasupoljinta painetaan, ei tarvitse pelätä, ettei autolla pääsisi liikenteeseen pienessä sohjossa tai että meno katkeaisi vaihdetta vaihdettaessa suuremmalle.