Jotta sähköjärjestelmä pysyy toiminnassa, sähköä on tuotettava yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähköpula syntyy, kun sähkön kulutus ylittää sähkön tuotanto- ja tuontimäärän. Silloin kulutusta joudutaan rajoittamaan sähkökatkoin.
Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että Suomessa sijaitsevat sähköntuotantolaitokset eivät pysty kattamaan arvioitua suurinta sähkönkulutuspiikkiä etenkin, koska Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyy aiemmin ilmoitetusta. Pitkään jatkuvat pakkaset johtavat siihen, että sähkönkäyttö nousee huippuunsa ja sähköpula on mahdollinen erityisesti silloin, kun sähkönkäyttö on muutenkin runsasta, eli arkiaamuisin kello 8–10 ja alkuilloista kello 16–20.
Vähentämällä sähkön käyttöä näinä tunteina voi omalla toiminnallaan auttaa ehkäisemään sähkökatkoja.
Sähköpulaan johtavia syitä on monia
Sähköpulariskin taustalla on monia tekijöitä. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi sähkön ja kaasun tuonti loppui Venäjältä. Sieltä tulleen tuontisähkön pelastajaksi ajatellun Olkiluoto 3 -voimalaitoksen kaupallinen käyttöönotto on viivästynyt. Ruotsista ja Norjasta on siirtoyhteydet Suomeen, mutta pohjoismainen sähköjärjestelmä on vesivoimavaltainen ja vesivarastot ovat kuivan kesän jäljiltä normaalia pienemmät. Yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan puhtaasti tuulella ja auringolla, jolloin tuotannon määrää ei voi säädellä kulutuksen mukaan. Riskinä on myös siirtoyhteyksien mahdollinen vikaantuminen ja sähkön niukkuus naapurimaassa, jolloin sähköä ei pystytä siirtämään Suomeen. Voimalaitoksissa voi myös tapahtua yllättäviä häiriöitä.
Sähkön säästäminen ja kulutusjousto helpottavat tilannetta
Sähköpulan todennäköisyyttä vähentäisi tuulinen ja leuto sää. Tuuli lisää tuulivoiman tuotantoa ja leuto sää vähentää lämmitykseen käytettävän sähkön tarvetta. Sähkön käytön vähentäminen sekä teollisuudessa että kotitalouksissa ja kulutuksen ajoittaminen paremmin tuotantoa vastaavaksi auttaa sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämisessä.
Pienilläkin säästötoimilla on nyt paljon merkitystä, kun niitä toteuttaa suuri joukko.
Sähköpulan eri vaiheet
Kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa koko Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta ja ohjeistaa sähköverkkoyhtiöitä paikallisten sähkökatkojen toteuttamisessa. Mahdollinen sähköpula etenee portaittain.
- vaiheessa sähköpula on ennusteiden mukaan mahdollinen lähitulevaisuudessa. Fingrid ei kykene ylläpitämään riittävää häiriöreserviä ja kotimainen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta lähitunteina tai vuorokautena.
- vaiheessa sähköpulan riski on suuri. Kaikki Suomesta saatavilla oleva sähköntuotanto on jo käytössä, eikä naapurimaista saada lisää sähköä.
- vaiheessa sähköpula on alkanut ja Fingrid joutuu kytkemään sähkönkulutusta irti verkosta. Sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja sähköjärjestelmä on saatava tasapainoon.
Katkot toteutetaan kierrättämällä niitä eri puolilla Suomea. Fingrid antaa jakeluverkonhaltijoille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä ja paikallinen jakeluverkonhaltija toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kahden tunnin kiertävinä katkoina.
Fingrid pyrkii aina rajaamaan katkojen ulkopuolelle yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot, kuten sairaalat ja pelastuslaitokset, joissa omat varavoimakoneet varmistavat toimintojen säilymisen katkon aikana.
Mistä tietoa sähkönkäyttäjille?
Mahdolliset sähkökatkot toteutetaan hallitusti ja ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Oma verkkoyhtiösi tiedottaa oman alueesi tilanteesta esim. sähköposteilla ja tekstiviesteillä. Huolehdithan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja verkkoyhtiösi käytettävissä. Fingrid kertoo tilanteesta verkkosivuillaan ja myös mediat uutisoivat aiheesta.
Sähköjärjestelmän tilan tällä hetkellä näet Fingridin sivuilta.
Lisää sähköpulasta voit myös lukea Fingridin -sivuilta.
