Ansuliina ja Riku-Pekka hyödyntävät leivinuuninsa lämmityksessä sekä perinteisiä klapeja että edullisten tuntien pörssisähköä. Sähkövastuksen avulla tulisijan käyttö on joustavampaa ja lämmityskustannukset pysyvät kurissa.
Ei ollut maailma vielä valmis tulipesienkään osalta, ajattelivat Ansuliina Mustonen ja Riku-Pekka Räsänen, kun he viime vuonna toteuttivat tulisijaremontin Joroisten kirkonkylän omakotitalossaan.
Remontissa takkasydämellä varustettu avotakka sai lähtöpassit. Tilalle tuli vuolukivestä tehty leivinuuni.
Poikkeuksellisen remontista teki se, että uunin poskikanaviin asennettiin sähkövastukset. Niiden avulla Räsäset voivat lämmittää leivinuuniaan paitsi klapeilla myös sähköllä.
Erityisen houkuttelevaa uunin lämmittäminen on silloin, kun pörssisähkön hinta on edullisimmillaan.
– Olimme jo jonkin aikaa totutelleet pörssisähköön ja nähneet, miten halpoja tunteja voi hyödyntää. Siksi tartuimme tähän ideaan, etenkin kun vastusten asentamisesta ei ole mitään haittaa eikä se vaikuta mitenkään uunin ulkonäköön, Riku-Pekka sanoo.
Vastusten myötä pariskunta vertaa myös sähkön ja polttopuuhuollon kustannuksia.
– Halpojen sähkönhintojen aikaan lämmitämme uunia sähköllä ja säästämme lämmityspuuta niitä tunteja varten, jolloin sähkö on kalliimpaa.
Helppoa kuin heinänteko
Energiateollisuuden tilastot paljastavat, että viime vuonna sähkön tukkuhinta oli negatiivinen tai nollassa yhteensä yli kuukauden ajan. Nollahintojen aikaan Riku-Pekan ja Ansuliinankin uunin kylki lämpenee parhaimmillaan energian osalta ilmaiseksi. Maksettavaksi jää vain siirtomaksu.
Positiivista uudessa leivinuunin sähkölämmityksessä on myös helppous. Vastukset eivät estä nuohousta, ja ne voi tarvittaessa uusia.
– Sähkövastusten käyttö on ollut vaivatonta ja huoletonta. Lämmitys ei vaadi samanlaista vahtimista kuin puulla lämmittäminen, Riku-Pekka sanoo.
Eurot kannustavat muutokseen
Ennen remonttia lämpö tuli taloon suorana sähkölämmityksenä seinäpattereiden kautta sekä kahden ilmalämpöpumpun voimin. Vuonna 1979 rakennettu, yli 140-neliöinen koti ei ollut energiapiheimmästä päästä. Lämmittämiseen kului sähköä 20–25 000 kilowattituntia vuodessa. Remonttivuonna kulutus nousi jopa 30 000 kilowattituntiin.
Elinkustannusten nousu kannusti pariskuntaa tulisijaremonttiin ja rustaamaan muutenkin talon lämmitystä.
– Energiakriisi, Ukrainan sota ja sähkömarkkinoiden ailahtelu pakottivat meidätkin miettimään kulutustottumuksiamme. Aloimme säästää sähköä ja ohjata huippukulutusta halvemmille tunneille.
Monen muun suomalaisen tavoin hekin katsoivat, että pörssisähkön hintavaihtelu kannattaa hyödyntää optimoimalla talotekniikkaa ja lämmityslaitteiden käyttöä aiempaa aktiivisemmin. Tähän kuului muun muassa lämminvesivaraajan ja ilmalämpöpumppujen säätäminen kello-ohjauksella.
Pilven kautta
Osa tulisijavalmistaja Tulikiven viime syksynä lanseeraamaa tulisijojen pörssisähköohjausta on erillinen Powerant-ohjain. Sen avulla asukkaat voivat määrittää pörssisähkölle hintakaton ja ohjata sähköä vastuksiin vain silloin, kun sähkö on edullisimmillaan tai asukkaan määräämän hintakaton hintaa edullisempaa.
Pilvipalvelu antaa mahdollisuuden myös siihen, että esimerkiksi lomamökin takan tai leivinuunin voi lämmittää etäyhteydellä ennen viikonloppureissua. Esilämmitys tuo myös mukavuutta, kun lyhyen viikonlopun sisällä ei tarvita erillistä aikaa kylmän tulisijan herättelyyn.
Myös Riku-Pekka ja Ansuliina ovat huomanneet esilämmityksen hyödyt, vaikka heillä pilvipalvelun käyttö antaa vielä odottaa itseään. Toistaiseksi pariskunta on kytkenyt vastukset päälle ja pois manuaalisesti.
– Onhan se mukavaa, että uuni ei pääse jäähtymään missään vaiheessa kylmällä säällä. Lämpimät poskikanavat myös parantavat uunin vetoa seuraavalla kerralla, kun lämmitetään puulla, Riku-Pekka sanoo.
Tuli täydentää
Tulisija- ja savupiippuyhdistys ry:n mukaan Suomen noin puolessa miljoonassa omakotitalossa tulisijaa käytetään lähes päivittäin marras–maaliskuussa täydentävänä lämmitysmuotona. Jos tulisijoja ei käytettäisi, sähkönkäyttö lisääntyisi talvikuukausien aikana 9 prosenttia. Tätä yhdistys vertaa yhden ydinreaktorin tuotantoon.
Riku-Pekalle ja Ansuliinalle puulla lämmittäminen on tuttua lapsuudesta asti. Nykyisen kotinsa takkavuosina he käyttivät noin 6 pinokuutiota polttopuuta vuodessa.
Maailman sähköistymisestä ja uusista lämmitysratkaisuista huolimatta pariskunta uskoo, että polttopuuta tarvitaan Pohjolan perukoilla jatkossakin.
– Tulisija, ilmalämpöpumput ja suora sähkölämmitys ovat hyväksi havaittu yhdistelmä myös huoltovarmuuden näkökulmasta, Riku-Pekka muistuttaa.
– Sähkövastukset toimivat hyvin puulämmityksen tukena. Mutta tuskin ne tässä muodossaan korvaavat puulla lämmittämistä täysin.
Lämmittääkö sähköllä vai puulla?
Pörssisähkön voimakkaatkin hintavaihtelut antavat mahdollisuuden verrata, milloin lämmittäminen sähköllä on puulämmitystä edullisempaa. Vertailu on helpompaa, kun polttopuut ostetaan.
– Ostoklapeilla kilowattitunnin hinta voi olla esimerkiksi 8 senttiä. Kun sähkölämmityksen hintakatoksi asettaa vaikkapa 4 senttiä kilowattitunnilta, pelkän sähkön hinta ilman siirtomaksua on jo puolet halvempaa kuin klapilämmitys, kertoo Tulikiven myyntijohtaja Markku Prättälä.
Kuinka paljon lämpöä polttopuilla voi tuottaa? Katso puuenergialaskurista ja täydennä samalla polttopuuvarastosi: www.mottinetti.fi.
