Roskia keräämällä saa raitista ilmaa, hyvän lihaskunnon ja puhtaamman luonnon. Hauska harrastus, plogging, sopii koko perheelle.
Plogging, suomalaisittain roskajuoksu, on vähitellen noussut uudeksi kuntoilutrendiksi ympäri maailmaa. Kymenlaakson Marttojen videolla projektipäällikkö Jenny Helén opastaa oikeaoppisen ploggaamisen saloihin.
Plogging on koko perheen harrastus, joka edistää yhtä aikaa omaa terveyttä ja luonnon hyvinvointia. Lenkillä käyminen ja samalla roskien poimiminen kohottaa kuntoa ja mieltä.
– Plogging tempaa mukaansa, ja aika sitä tehdessä kuluu kuin siivillä. Paras ajankohta siihen on, kun lumet sulavat ja pientareet ovat talven roskia täynnä. Plogging on silti ehdottomasti ympärivuotinen harrastus, Helén kertoo.
Etenkin lapset innostuvat
Uusi liikuntalaji sai alkunsa vuonna 2016, kun ruotsalainen Erik Ahlström turhautui työmatkalla näkemiensä roskien määrään. Nimi plogging tulee sanoista jogging (lenkkeily) ja plocka upp (poimia).
– Tykkään liikkua luonnossa, joten olisi ihanaa, että meillä olisi puhdas luonto tulevaisuudessakin. Plogging on hyvän mielen ekoteko, Helén sanoo.
Helén kuuli ploggingista ensimmäisen kerran, kun hän aloitti työt projektipäällikkönä kaksi vuotta sitten Kymenlaakson Marttojen Kestävästi Kaakossa -hankkeessa. Sitä ennenkin hän oli keräillyt roskia pois luonnosta aina silloin tällöin.
- En harrasta ploggingia aktiivisesti, mutta aina välillä. Keräämme roskia lasten kanssa ulkoillessa.
Kaikenikäisten ja -kuntoisten harrastus voi kiinnostaa varsinkin lapsia. Helénin 7- ja 5-vuotiaat pojat innostuvat roskien keräämisestä. Karkkipaperin maassa nähdessään he voivat ihmetellä, että joku on unohtanut viedä sen roskiin.
– Sanon silloin, että niinhän se on. Eivät he ajattele, että joku olisi jättänyt roskat luontoon tahallaan. Heille on luonnollista, että ne viedään roskakoriin. Se on myös vanhemmilta opittua.
Ota mukaan suojaavat hanskat ja roskapussi.
Harrastus sopii laihduttajille
Plogging on mukavaa yhdessä ja yksin. Turvavälit pysyvät helposti raikkaassa ulkoilmassa.
Harrastus voi pudottaa kiloja ja kohottaa kuntoa. Aktiivinen kerääminen voi tuntua reisissä, pakaroissa ja vatsalihaksissa.
– Poimija harjoittaa samalla lihaskuntoa tekemällä kyykkäyksiä, venytyksiä ja tasapainoharjoituksia.
Helén neuvoo, että lenkin reitin voi suunnitella roskien määrän mukaan. Jos haluaa liikkua enemmän, voi valita puhtaamman reitin. Roskaisemmalla reitillä voi harjoittaa enemmän lihaskuntoa.
Joskus roskia keräillessä Helénin tekisi mieli poimia ne kaikki. Kaikkea ei silti tarvitse yrittää kerätä, jotta liikkumisen riemu pysyy mukana.
– Liikunnan ja ulkoilun ilo saattaa kadota, jos keskittyy vain roskiin. Pidän siitä, että plogging on lenkkeilyn sivussa tehty ekoteko.
Ploggingia voi lisäksi tehdä miten vain: kävellen, hölkäten, juosten, hiihtäen, lasketellen ja lumikenkäillen. Kesällä roskia voi kerätä uiden, meloen tai jopa suppaillen.
Ihmisten ajattelemattomuus ahdistaa
Ploggingin suosio Suomessa nousi jo vuonna 2018. Harrastus on nykyään melko tunnettu. Facebookissa on eri paikkakuntien omia plogging-ryhmiä. On järjestetty paljon yhteislähtöjä ja plogging-tapahtumia.
– Ystävien tai lasten kanssa voi kisailla, kuka kerää eniten roskia, kuka kerää eniten jotain tiettyä roskaa tai kuka on löytänyt erikoisimman roskan.
Koronakevät viime vuonna sai ihmiset ulkoilemaan enemmän ja kiinnittämään huomiota roskien määrään. Helénistä on ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat valmiita tekemään yhdessä töitä paremman maailman puolesta. Ajatus vain oman roskan keräysvastuusta on alkanut hävitä.
– On uskomatonta, miten paljon roskaa löytyy pelkästään lähimetsästämme. Se pistää miettimään, miksi joku heittää jätteitä luontoon. Ajatellaan liikaa omaa napaa, ei yhteistä maapalloamme.
Heléniä ahdistaa ihmisten ajattelemattomuus. Eläimet ja taaperoikäiset lapset voivat syödä maasta tupakantumppeja. Kesäisin leikkipuiston ympäristöstä löytyy usein energiajuoma- ja mehutölkkejä.
Kun lapset opettaa jo pieninä keräämään roskia, he saavat samalla ympäristökasvatusta. Se voi olla tulevaisuudessa suuri hyöty.
– Sitten kun he ovat teinejä, he eivät toivottavasti jätä leikkipuistoihin karkkipusseja, vaan osaavat viedä ne itse roskakoriin.
Jenny Helénin vinkit turvalliseen ploggaamiseen
- Ota mukaan suojaavat hanskat ja roskapussi. Älä käytä ympäristösyistä kertakäyttökäsineitä.
Koronan vuoksi ei kannata käyttää pestävää kestokassia. - Älä koske kasvomaskeihin ja nenäliinoihin edes hansikkailla. Nosta ne kepillä pussiin.
- Noukkimisen apuvälineenä voit käyttää esimerkiksi oksaa, keppiä tai makkaratikkua. Muista turvallinen pesu jälkeenpäin.
- Nenäliinat ja wc-paperit voit tökätä esimerkiksi sammaleen alle maatumaan.
- Halutessasi voit lajitella roskat. Pääasia on kuitenkin saada ne pois luonnosta. Jos olet kerännyt maskeja tai nenäliinoja, älä lajittele.
- Jos löydät huumeruiskun, laita se suljettuun rasiaan, tölkkiin tai limsapulloon. Palauta ruisku apteekkiin tai terveyskeskukseen.
- Palauta ehjät pullot ja tölkit pullonkeräykseen. Rahoilla voit palkita itsesi jollakin mukavalla.
