Lumme Energia on ollut mukana Elinvoimainen järvilohi -hankkeessa sen alkumetreiltä lähtien. Hankkeen avulla pyritään säilyttämään saimaannorppaakin harvinaisempi järvilohi ja elvyttämään kalakantaa.
Järvilohi oli sukupuuton partaalla. Vaikka kalakanta on useiden suojelutoimenpiteiden seurauksena elpynyt, järvilohen tilanne on edelleen vakava. Saimaan järvilohikannan geeniperimä heikentyi merkittävästi, koska järvilohi ei ole lisääntynyt luontaisesti 50 vuoteen. Asiantuntijoiden mukaan nykyiset järvilohet ovat peräisin alle kymmenestä yksilöstä. Heikko perimä näkyy erilaisina ongelmina, kuten muuttuneena käyttäytymisenä, fyysisinä vikoina ja poikasten heikentyneenä elinvoimaisuutena.
Elinvoimainen järvilohi -hankkeessa tehdään kasvatus- ja istutustyötä järvilohen pelastamiseksi. Niiden perimää tutkitaan ja selvitetään kasvatusmenetelmien vaikutusta kalojen elinvoimaisuuteen.
Mikä on Elinvoimainen järvilohi -hanke?
Elinvoimainen järvilohi -hanke syntyi Puulan kalastusalueen aloitteesta vuonna 2017. Lisäksi mukana hankkeessa ovat Suomen parhaat asiantuntijat Maa- ja metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta ja ELY-keskuksesta sekä Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin Yliopistoista.
Kuusivuotisen hankkeen tavoitteena on säilyttää uhanalainen järvilohikanta ja lisätä sen monimuotoisuutta. Lumme Energia on sitoutunut Elinvoimainen järvilohi -hankkeeseen koko sen toiminnan ajaksi.
Elinvoimainen järvilohi -hankkeessa risteytetään Saimaan järvilohta Tornionjoen ja Nevajoen lohien kanssa. Nämä ovat Saimaan järvilohen lähisukulaisia, jonka vuoksi risteytys onnistuu.
Nevajoen lohi on muuten Kymijoen lohi, jota istutettiin 70-luvun lopulla Kymijoelle sen alkuperäisen lohikannan kuoltua sukupuuttoon. Tätä samaa ei haluta tapahtuvan myös Saimaan järvilohelle, joten sukupuuttoon kuolemisen välttämiseksi on toimittava.
Järvilohi ei pärjää ilman istutuksia
Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimusasemalla toteutettiin ensimmäiset järvilohen risteytykset vuonna 2017 200 000 mätimunalla. Ensimmäiset poikaset kuoriutuivat toukokuussa 2018.
Koska Saimaan järvilohi ei ole voinut lisääntyä luontaisesti 50 vuoteen, toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä lajin säilymisen kannalta.
Saimaan järvilohet ja risteytetyt lohet kasvatetaan kaksivuotiaiksi Paltamossa. Näistä osa kasvatetaan normaalialtaissa ja osa niin sanotuissa virikealtaissa.
Syksyllä 2019 Puulaan ja Päijänteeseen istutettiin ensimmäiset lohet. Päijänteeseen meni kolmekesäisiä järvilohia ja Puulaan kaksikesäisiä järvilohia ja risteytyksiä. Ajankohta oli poikkeuksellinen johtuen 2019 kevään vesihome-epidemiasta. Seuraavat lohet istutetaan 2020 keväällä, jolloin mukaan tulee myös Suontee.
Siruttamalla kaikki istutetut lohet PIT-merkillä, voidaan seurata ja verrata risteytyskantojen elinkelpoisuutta ja monimuotoisuutta sekä kasvatusmenetelmän vaikutusta puhtaaseen Saimaan lohikantaan verrattuna.
Yhdistys jakoi istutusten yhteydessä Puulan ja Päijänteen aktiivikalastajille kymmeniä käsiskannereita järviseurantaan ja julkaisi Elinvoimainen järvilohi -verkkosovelluksen tietojen raportointia varten.
Aktiivisten kalastajien ansiosta on saatu tärkeää tietoa istutetuista lohista Päijänteellä ja Puulalla. Lohet ovat hajaantuneet mukavasti ympäri vesistöjä ja useat yksilöt ovat moninkertaistaneet painonsa. Istutusten onnistumista voidaan arvioida paremmin vasta kahden seuraavan vuoden aikana.
Puulassa uiskentelee Lumme Energian nimikkolohia
Tiesitkö, että Puulassa uiskentelee parhaillaan Lumme Energian nimikkolohia? Hankkeen nimissä kasvatetut ja sirutetut lohet istutettiin vesistöön syksyllä 2019.
Myös yksityishenkilöt voivat tukea Elinvoimainen järvilohi -hanketta ostamalla nimikkolohia.
Lahjoittajat saavat tiedon nimikoiduista kaloistaan, jos ne osuvat kalastajien kohdalle. Tällä hetkellä nimikkolohia on myyty noin 1000 kappaletta.
Auta sinäkin järvilohta, osta nimikkolohia uiskentelemaan Puulaan, Päijänteelle tai Suonteelle!
