Sähköautojen markkinaosuus kasvaa vauhdilla. Joko sinun olisi aika harkita omaa sähköajoneuvoa?
Sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä kasvoi Suomessa viime vuonna 93 prosenttia ja ladattavien hybridien määrä 89 prosenttia edellisvuodesta. Lähes puolet suomalaisista kertoo kiinnostuneensa ladattavan hybridiauton hankinnasta, hieman yli kolmannes täyssähköautosta.
Uudet menopelit siis voittavat ystäviä. Merkittävä syy tälle on se, että henkilöauton keskimääräisillä ajokilometreillä sähköauto voi saavuttaa jo alle viidessä vuodessa rajan, jossa se muuttuu polttomoottoriautoa halvemmaksi. Uuden auton hankintaa myös tuetaan.
Jos sähköautoilu kutkuttaa, juuri nyt on aika tutkia niin markkinoita kuin sähköautoilun perusteita. Tässä muutama näkökulma puolesta ja vastaan.
VW Passat, lataushybridi
Ympäristöasiat
Ei sähköautoilulla maailmaa pelasteta, sanotaan. Se on ihan totta. Ekologisinta olisi aina jättää oma auto ostamatta ja käyttää julkisia kulkuvälineitä – mutta useimmille se on mahdotonta.
Toiseksi ekologisinta onkin ostaa pieni sähköauto ja käyttää sitä järkevästi eli vain tarpeeseen – ja silloinkin kevyellä kaasujalalla. Sähköautot ovat käytössä vähäpäästöisempiä kuin fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuvat kaimansa. Ikääntyneet akut voidaan myös kierrättää.
Tästä huolimatta on arvioitu, että sähköauton valmistamiseen kuluu enemmän energiaa kuin perinteisen auton valmistamiseen.
Lisäksi maissa, joissa sähkö tuotetaan fossiilisin polttoainein (käytännössä hiilivoimaloin), sähköauton ekologisuus jää puolitiehen. Sähköautojen määrän kasvu lisää sähköntuotantoa, mikä tarkoittaa entistä useamman hiilitonnin polttamista.
Pohjoismaissa tilanne on reilusti parempi, kiitos vesi-, tuuli- ja ydinvoiman. Jopa omaa aurinkosähkövoimalaa voi käyttää akkujen lataamiseen – ekologisesti ja ilmaiseksi!
Hyundai Kona, hybrid
Auton hinta
Sähköauto on kallis. Sekin on totta, kun tuijotetaan vain hankintahintaa. Uusien sähköautojen hintahaarukka Suomessa on karkeasti ottaen 20 000–200 000 euroa.
Uuden sähköauton ostoon voi kuitenkin saada valtion hankintatukea. Sitä maksetaan näillä näkymin vuoteen 2021 asti. Tuki on 2 000 euron suuruinen, ja sen saa autokaupasta suoraan hinnan alennuksena. Edellytyksinä ovat muun muassa, että kulkupeli on täyssähköinen ja henkilöauto, sen kokonaishinta on enintään 50 000 euroa ja valtion talousarviossa on yhä avustusmäärärahaa käytettävissä.
Mutta jos ostat käytetyn sähköauton ja valitset pienen mallin, lompakkosi kevenee alle kymppitonnilla. Toisaalta voit kyllä sijoittaa parivuotiaaseen premium-tuotteeseen 100 000 euroakin. Käytettyjä on tarjolla jo satamäärin.
Sähköauton käyttäminen taas – oli kyse sitten lataushybridistä tai täyssähköautosta – on edullisempaa kuin perinteisillä polttoaineilla kulkevien ajopelien. Yleinen arvio on, että sähköautolla taittaa sata kilometriä noin kahdella eurolla. Akustojen kestoksi valmistajat lupaavat tyypillisesti 200 000–300 000 kilometriä.
Kun lasketaan auton elinkaaren kokonaiskuluja, sähköauto näyttää kokonaistaloudellisesti edullisemmalta kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevat sukulaisensa.
Jaguar I-PACE, täyssähköauto
Toimintasäde
Eihän sähköautolla pääse kuin lähikauppaan!
Nykyisten sähköautomallien toimintasäde on yhdellä latauksella pyöreästi 200–600 kilometriä. Ajomatkan pituus riippuu muun muassa auton ja sen akuston mallista ja meillä Suomessa myös vuodenajasta. Talvipakkaset leikkaavat toimintasädettä jopa 30 prosentilla.
Täyssähköauto hyötyy sisätilat lämmittävästä ilmalämpöpumpusta. Kun akkusähköä ei tarvitse käyttää matkustajien lämmittämiseen, ajomatka pitenee.
Ladattava hybridiauto tarjoaa pidemmän ajosuoritteen kuin täyssähköauto. Lataushybridin pellin alla on sekä perinteinen polttomoottori että sähköinen voimanlähde. Lyhyet ajelut on kätevää tehdä halvalla sähköllä. Pitkillä matkoilla avuksi otetaan polttomoottori. Kevyen rasituksen hetkinä se myös lataa akustoa.
Suomalaisten autoilijoiden keskiajosuorite jää muutamaan kymmeneen kilometriin päivässä, ja siihen sähköauto riittää mainiosti. Haja-asutusalueilla auto on silti käytännössä pystyttävä lataamaan kotipihassa.
Turvallisuus
Kun sähköauto syttyy palamaan, sitä ei sammuta mikään!
Täysin riskitöntä moottoroitua kulkupeliä ei ole olemassakaan. Sähköautojen riskit ovat omanlaisiaan, ja ne pitää vain ymmärtää.
Sähköauton lataamiseen paras vaihtoehto on erillinen latausasema. Autonlämmitystolpan tai autokatoksen tavallinen ulkopistorasia ei välttämättä ole turvallinen. Osa sähköautoista osaa rajoittaa latausvirran turvalliseen rajaan asti, mutta eivät kaikki. Tällöin pistorasian muoviosat alkavat kuumeta ja voivat jopa sulaa. Sama riski koskee rakennuksen sähkökaapelointeja.
Sähköautoa hankittaessa on siis turvallisinta vähintään tarkistuttaa kodin sähköjärjestelmän kunto ja soveltuvuus sähköauton lataamiseen.
Tulipalossa sähköauto on ongelmallinen. Litiumioniakut ruokkivat paloa kerran sytyttyään, ja niitä on vaikea sammuttaa. Pelastuslaitosten havaintojen mukaan palon sammuttaisi parhaiten pudottamalla akuston – käytännössä koko auton – vesialtaaseen.
Sähköautojen korjaaminenkaan ei ole riskitöntä, joskin tämä seikka kohdistuu lähinnä korjaamoihin, ei auton käyttäjään. Pienet pajat eivät mahda sähköautoille paljonkaan. Merkkikorjaamoissa sähköautoille on varattu oma tila, joka on sähköturvallinen ja staattisesti eristetty.
Nissan E-NV200 Evalia, täyssähköauto
Tulevaisuus
Ehkä huomenna tulee jokin uusi energianlähde. Kannattaako sähköautoa siis ostaa?
Ennustaminen on tunnetusti vaikea laji. Myös polttokennojen ja erilaisten biopolttoaineiden kehitys kulkee vauhdilla. Tällä haavaa näyttää kuitenkin siltä, että sähköautot ovat kehityksen eturintamaa. Ne ovat nyt tehokkain keino laskea liikenteen hiilidioksidipäästöjä, johon koko maan ilmastostrategia tähtää.
Muitakin polttoaineita ja tekniikoita varmasti vielä nähdään, mutta pitemmällä aikavälillä.
Uusia sähköautomalleja tulee jo nyt markkinoille tämän tästä. Akkuteknologia kehittyy. Samoihin kuoriin pakataan entistä enemmän sähkötehoa, akkujen lataaminen käy aiempaa nopeammin ja tekniikan luotettavuus paranee. Myös autojen hinnat laskevat.
