Tänä keväänä on istutettu Elinvoimainen järvilohi -hankkeen neljäs tutkimuslohierä Puulaan, Suonteelle ja Päijänteeseen. Järviin meni noin 15000 kappaletta puhtaita järvilohia ja järvilohi-nevalohi-risteytyksiä. Tämän jälkeen olemme istuttaneet hankkeessa yhteensä noin 50000 lohta. Kaikki lohet on jälleen merkitty PIT-merkillä eli lemmikeistä tutulla mikrosirulla, joiden ansiosta saamme tietoa saaliskaloista. Olemme jakaneet järviseurantaa varten paikallisille kalastajille lähes 100 käsiskanneria auttamaan tiedon keräämisessä usean vuoden ajan.
Lohet on kasvatettu Paltamossa Luonnonvarakeskuksen Kainuun tutkimuslaitoksella, missä niitä on jo tutkittu haudonnasta saakka. Tutkimustuloksia on julkaistu kansainvälisissä alan lehdissä ja Aslak Eronen on tekemässä niistä väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon.
Kasvatusvaiheen tutkimuksissa on todettu muun muassa:
• Haudontatulos nevajoen mädillä ja järvilohen maidilla on parempi kuin järvilohen mädillä. Syy on todennäköisemmin mädin laadussa kuin geneettisissä tekijöissä.
• Risteytyslohien vastakuoriutuneet ja yksivuotiaat poikaset pärjäsivät luonnonmukaisissa kasvatustesteissä selvästi puhtaita järvilohia paremmin.
• Lohikantojen risteyttäminen vaikuttaa kalojen vastustuskyvyn geneettisiin tekijöihin. Risteyttämisen tuomat edut tai haitat riippuvat siitä, mikä taudinaiheuttaja tai loinen on kyseessä.
• Järvilohilla todettiin käyttäytymis- ja stressitesteissä ”domestikoitunutta” käytöstä eli alentunutta varovaisuutta verrattuna merilohiin ja risteytyslohiin. Tämä kostautuu helposti järviympäristössä petokalojen ja pyydysten kanssa.
Mitä uutta tietoa järviseuranta voi tarjota meille tämän lisäksi? Paljonkin!
Järviseuranta keskittyy vastaamaan, miten eri lohikannat selviytyvät ja kasvavat luonnonolosuhteissa. Meillä on tähän mennessä noin 400 saalisraporttia ja odotamme määrän vähintään tuplaantuvat vuosina 2022–23. Vaikka järviseuranta on vasta puolessa välissä, olemme tehneet jo mielenkiintoisia havaintoja. Tässä muutamia niistä.
Kalastajia kiinnostaa ensimmäisenä tieto, kuinka nopeasti lohet kasvavat. Vuonna 2021 erityisesti Suontee kunnostautui komeilla lohillaan. Hankkeen toistaiseksi suurin lohi on viime marraskuussa Aki Kotovainion ja Jarno Rantasen Suonteelta saama 6,42 kilon järvilohi-nevaristeytys. Tämä kala oli istutettu toukokuussa 2020 noin 120 gramman painoisena eli kasvu oli ollut 18 kuukaudessa huimaa! Nopeasti kasvaneita yli neljän ja viiden kilon lohia saatiin kaikista kolmesta järvestä – osa oli risteytyslohia, osa puhtaita järväreitä.
Tutkijat taas katsovat yksittäisten kalojen kasvun sijaan eri lohikantojen palautusprosentteja eli paljonko saalisraportteja tulee verrattuna istutusmääriin. Tämä tieto kertoo enemmän lohikannan elinvoimaisuudesta ja kyvystä selviytyä järviolosuhteissa.
Vuoden 2019 ja 2020 istutuksista olemme tehneet seuraavia havaintoja:
• Päijänteeseen elokuussa 2019 istutetut ”vesihomeselviytyjä-järvilohet” ovat menestyneet hyvin. Nämä 1600 lohta jäivät eloon 10000 kalan erästä kevään vesihome-epidemian jälkeen ja ne istutettiin kolme kuukautta normaalia myöhemmin. Tässä ajassa ne olivat ehtineet kasvaa keskimäärin 26 senttisiksi, kun kevään istukkaat ovat tyypillisesti noin 20 senttisiä. Emme tiedä vielä, onko menestyksen syynä suurempi istutuskoko vai vastustuskyky, vai molemmat.
• Suonteen toukokuussa 2020 istutetut nevaristeytykset ovat menestyneet oikein hyvin. Nyt seuraamme, toistuuko tämä uusissa istutuksissa.
• Puulan 2020 istutuksissa nevaristeytykset ovat menestyneet paremmin kuin tornionjoki-risteytykset ja puhtaat järvilohet.
Järvien osakaskunnat ja kalankasvattajat ovat vastaavasti kiinnostuneita istutuskoon vaikutuksesta istutusten tuottoon. Järvilohi-istukkaat ovat kaksivuotiaina keskimäärin noin 20 senttisiä, mutta pituus vaihtelee todella paljon. Esimerkiksi keväällä 2021 meidän istuttamien 18000 lohen pituus vaihteli 11 sentistä 28 senttiin.
Iso osa lohista ei selviä järvielämän alkuvaiheista. Tästä syystä luonto tuottaa paljon kalanpoikasia, jotta riittävä määrä selviää lopulta sukukypsiksi. Istukkaiden koko vaikuttaa niiden alkuvaiheen selviytymiseen järvessä kahdella tavalla:
1. Löytävätkö ne ruokaa, jota ne pystyvät syömään? Kaksivuotias järvilohi-istukas pystyy syömään kaloja, jotka ovat maksimissaan 30 % niiden pituudesta. On selvää, että 28 senttisellä kalalla on aivan eri mahdollisuudet löytää ravintoa verrattuna 11 senttiseen kalaan. Vastaavasti järvien kuore- ja muikkukannat vaihtelevat paljon. Tällä hetkellä Päijänteessä muikku on isoa, kun taas Puulassa löytyy runsaasti sekä pientä kuoretta että pientä muikkua ravinnoksi.
2. Kuinka hyvin ne pystyvät pakenemaan pedoilta? Predaatio eli istukkaiden joutuminen haukien, kuhien, lokkien, kuikkien ja muiden saaliiksi voi olla yllättävän suurta. Isompi istukas on nopeampi ja vahvempi, ja se pystyy pakenemaan pedoilta pienempää lohta paremmin.
Analysoimme istutuskoon vaikutusta kevään 2021 istukkaiden saalistilastojen avulla. Otos oli 114 kappaletta eli se ei ole iso, mutta kuitenkin suuntaa antava. Nämä kalat olivat todistetusti selvinneet järvissä ensimmäiset viikot tai pari kuukautta, ja päässeet luonnonruokaan kiinni. Kaikki lohet olivat alamittaisia eli kalastajat vapauttivat ne takaisin järveen.
Keskimäärin 2021 istukkaat olivat ennen istutusta tehdyissä mittauksissa 199 millimetrin pituisia ja 91 gramman painoisia. Kesän ja syksyn aikana saaliiksi saadut lohet olivat istutushetkellä olleet keskimäärin 216 millimetriä ja 113 grammaa eli 9 % pidempiä ja 24 % painavampia kuin keskivertoistukkaat. Koolla näyttää siis olevan merkitystä. On mielenkiintoista seurata, mikä on vastaava tulos tämän kevään istutuksissa.
Bonustieto, mitä meille on kertynyt järviseurannasta, liittyy alamittaisten lohien kuntoon vapautuksessa. 313 vapautetusta lohesta 72 % on ollut kalastajien mukaan hyväkuntoisia. 10 % on ollut uupuneita ja 10 %:lla on ollut repeytynyt suupieli. Silmävaurioita ja verenvuotoa on ollut vain harvoilla. Aiemmin vapautetuista lohista 26 on saatu saaliiksi kaksi kertaa ja yksi jopa kolme kertaa. On selvää, että lohi on catch&release-mielessä herkempi laji kuin esimerkiksi hauki, mutta näiden tietojen perusteella vapautettavilla alamittaisilla lohilla on hyvät mahdollisuudet selvitä.
Jos olet jaksanut lukea blogin tänne saakka, huomaat, kuinka innoissamme olemme kaikesta kerätystä tiedosta 😊 Monet kysymykset ja hypoteesit saavat lisää vastauksia seuraavan kahden vuoden aikana, kun järviseuranta etenee ja keräämme lisää saalistilastoja. Jos haluat seurata hanketta säännöllisesti, liity Elinvoimainen järvilohi Facebook-ryhmään, jossa on jo yli 2000 seuraajaa.
