Ladattavat hybridit – siis autot, joiden voimanlähteenä on sekä poltto- että sähkömoottori – ja täyssähköiset autot hyötyvät esilämmityksestä siinä missä perinteiset polttomoottoriautotkin, mutta osin eri syistä.
Sähköisissä kulkupeleissä ei esilämmitetä moottoria, sillä vain muutaman liikkuvan osan sisältävät sähkömoottorit surahtavat vaivatta käyntiin pakkasellakin. Sen sijaan sähköautoissa esilämmitetään ajoakustoa ja matkustamoa.
Tämä voi kuulostaa erikoiselta, mutta ei ole. Kaiken takana on lopulta energian säästö.
Lämmin akku toimii paremmin
Kun ajoakustoa esilämmitetään verkkovirran avulla, päästään autolla pidemmälle pelkän akkusähkön avulla, kuin jos esilämmittämisen unohtaa. Kylmästartista auto joutuu käyttämään akuston sähköä matkustamon ja akuston itsensä lämmittämiseen, mikä lyhentää ajokilometrien määrää kolmanneksen tai jopa enemmän, riippuen autosta ja ajotyylistä.
Valmiiksi lämmin akusto myös varastoi ajonaikaista jarrutusenergiaa tehokkaammin kuin kylmä akusto. Tämä laskee auton sähkön keskikulutusta.
Kolmas hyvä peruste sähköauton esilämmittämiselle liittyy liikenneturvallisuuteen. Matkustamon lämmetessä jäät sulavat ikkunoista automaattisesti. Esilämmitetyllä sähköautolla on siis melko mahdotonta lähteä liikenteeseen sokkona, ikkunat ummessa. Toki samalla säästää omaa aikaa ja vaivaa, ja lisää ajopelin käyttömukavuuttakin.
Sekin hyöty sähköauton esilämmittämisestä on, että koska esilämmitetty akusto ottaa virtaa vastaan paremmin kuin kylmä, akuston pikalataaminen käy joutuisammin.
Vaikka hyötyjä on siis monta, ja ajateltavaa tavallaan enemmän kuin perinteisessä polttomoottoriautossa, ei sähköauton esilämmittäminen ole sen vaikeampaa kuin polttomoottoriautonkaan. Auton latausjohto toimii myös lämmitysjohtona. Lämmitysaika säädetään sopivaksi tyypillisesti auton omalta monitoiminäytöltä. Lämmitystäkin varten auto siis kytketään latausasemaan, ei tavalliseen ulkopistorasiaan.
Sopiva lämmitysaika vaihtelee
Polttomoottoriautoissa – siis bensiini- ja dieselkäyttöisissä – esilämmittämisen perimmäinen hyöty on auton kannalta moottorin ja vaihteiston vähäisempi kuluminen, ja jälleen polttoaineen säästö. Paukkupakkasilla auto saattaisi sitä paitsi jäädä kokonaan käynnistymättä, erityisesti jos se on iäkäs diesel.
Vanhan nyrkkisäännön mukaan polttomoottoriauto kannattaa kytkeä lämmitykseen, kun ulkolämpötila laskee +5 asteen alapuolelle. Kestävän kehityksen puolesta työskentelevä Motiva huomauttaa, että uusissa autoissa lämpötilarajan voi kuitenkin asettaa nollaan asteeseen. Tämä johtuu siitä, että erityisesti bensiinimoottoritekniikka on kehittynyt takavuosista ja toisaalta moottorien koon pienentyminen on parantanut niiden kylmäkäytön energiatehokkuutta.
Entä kuinka kauan autoa kannattaa pitää johdon jatkeena? Tähän vaikuttaa paitsi pakkanen myös lämmittimen tyyppi.
Henkilöautojen polttomoottoreissa käytetään yleensä joko lohko- tai säteilylämmitintä. Lohkolämmitin sijaitsee nimensä mukaisesti moottorilohkon sisällä, jäähdytysnestekanavassa, ja lämmittää jäähdytysnestettä. Säteilylämmitin taas on moottorin ulkopuolella, ja lämmittää tyypillisesti öljypohjaa. Lohkolämmitin on näistä tehokkaampi. Uusiin autoihin sen asentaminen on kuitenkin vaikeaa, koska nykymoottorit ovat niin pieniä ja niiden jäähdytysnestekanavat ahtaita.
Motiva suosittelee, että nollasta miinus viiteen asteessa polttomoottoriautoa lämmitetään puolesta tunnista tuntiin. Miinus viiden ja miinus kymmenen asteen välissä sopiva lämmitysaika on tunnista kahteen. Tätä kylmemmällä kelillä lämmitysaikaa voi vielä jatkaa tunnilla. Näissä haarukoissa pisimmät suositukset ovat säteilylämmittimille. Niiden kanssa kannattaa huomioida myös sään tuulisuus. Koska lämmitin sijaitsee moottorin ulkopinnalla, saattaa pakkastuuli puhaltaa osan lämmitystehosta harakoille.
Jos käytät myös sisätilanlämmitintä, on sen päälläoloaika järkevä rajata pisimmillään kahteen tuntiin, Motiva lisää. Ajastin on hyvä apuväline niin moottori- kuin sisätilalämmittimen ohjaamiseen.
Luonto kiittää sähkölämmittäjää
Ympäristönäkökulmakin auton esilämmittämisessä piilee.
Jo edellä mainittu polttoaineenkulutuksen pieneneminen on merkittävä asia. Samalla ajonaikaiset häkä-, hiilivety-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt alenevat. Päästöjä vähentää sekin, että autoa ei tarvitse pitää tyhjäkäynnillä moottorin lämmittämiseksi.
Motivan mukaan hiukkaspäästöt vähenevät eniten suoraruiskutteisissa bensiinimoottoreissa ja niissä dieseleissä, joissa ei ole hiukkassuodatinta. Suodatinta vailla on suurin osa Euro 4-päästöluokan ja sitä vanhemmista dieseleistä – käytännössä siis ennen vuotta 2005 valmistuneet dieselautot.
Myös lataushybridi toimii ympäristöystävällisemmin esilämmitettynä, vähentäähän lämmitys auton polttomoottorin käyntiaikaa.
