lmanvaihto on tärkeä asia asumisviihtyvyyden ja talon rakenteiden kannalta. Energiansäästön nimissä voi helposti tehdä virheitä ja valintoja, jotka voivat kostautua huonontuvana sisäilmana tai kärsivinä rakenteina.
1. Mistä tiedän, millainen ilmanvaihtojärjestelmä meillä on?
Ennen 1960-lukua rakennetuissa taloissa on yleensä painovoimainen ilmanvaihto. Sisäilma nousee asunnosta ulos hormissa sisä- ja ulkoilman lämpötilaerojen ansiosta. Korvausilmaa saadaan venttiileistä ulkoseinässä tai ikkunoissa.
1960–1990-lukujen taloissa on tavallisesti koneellinen poistoilmanvaihto. Siinä iv-kone vetää ilmaa asunnoista. Korvausilma tulee venttiileistä ulkoseinässä tai ikkunoissa.
Uudemmissa taloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Siinä sisäilmaa imetään pois ja korvausilmaa puhalletaan asuntoon koneellisesti.
2. Miten ilmanvaihtoa käytetään oikein?
Painovoimaisessa järjestelmässä tulo- ja poistoilmaventtiilit pidetään kesällä täysin auki, talvella hiukan pienemmällä. Niitä ei koskaan suljeta. Kerros- ja rivitaloissa asukas ei yleensä saa säätää poistoilman lautasventtiileitä.
Koneellisen poiston järjestelmässä
ilmanvaihto on usein ajastettu niin, että se on tehokkaimmillaan aamulla ja ruoka-aikoihin. Jos asuntokohtainen säätö löytyy, laite napsautetaan tehokkaammalle asetukselle kokattaessa, pyykättäessä tai kun asunnossa oleilee tavallista enemmän ihmisiä.
Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon järjestelmässä on aina asuntokohtainen säätö. Sillä tehostetaan ilmankiertoa tarpeen mukaan. Iv-koneen tulee olla aina käynnissä vähintään minimiteholla.
3. Miten pesutilojen ilmanvaihtoa pitäisi säätää?
Painovoimaisessa järjestelmässä kodin kosteat tilat pidetään hieman muuta asuntoa lämpimämpinä, jotta ilmankierto tehostuu ja tila ja pyykit kuivuvat nopeammin. Poistoilmaventtiilin lautanen säädetään talveksi pienemmälle, sillä talvella ilma vaihtuu joka tapauksessa tehokkaammin kuin kesällä.
Saunan poistoilmaventtiili säädetään saunomisen ajaksi pienelle. Puolisen tuntia saunomisen jälkeen, saunan kuivuttua, venttiili avataan ja tilan annetaan tuulettua. Tämän jälkeen venttiili säädetään jälleen normaaliasentoon.
Koneellisissa järjestelmissä pyykinpesun tai suihkussa tai saunassa käymisen jälkeen ilmanvaihtokone napsautetaan tehokkaammalle asetukselle, jotta kosteus poistuu. Perusasetukselle palataan, kun tila vaikuttaa kuivalta.
4. Miten ilmanvaihtoa parannetaan?
Painovoimaisessa järjestelmässä vanhoissa asunnoissa on usein vain yksi tuloilmaventtiili, mikä on liian vähän. Tilannetta voi parantaa esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä valitsemalla ikkunat, joissa on tuloilmaventtiilit.
Omakotitalossa voi harkita kanavapuhaltimen asentamista pesutilan poistoilmaputkeen. Rivi- ja kerrostalossa tätä ei pidä tehdä, sillä se voi sotkea talon ilmanvaihdon toimintaa.
Koneellisen poiston järjestelmässä ilmanvaihto napsautetaan tarvittaessa isommalle teholle, jos se on mahdollista. Liesituulettimessa tyypillisesti sijaitseva suodatin pestään tai vaihdetaan 2–3 kertaa vuodessa.
Koneellisen poiston ja tulon järjestelmässä ilmanvaihtokonetta käytetään tarpeen mukaan isommalla teholla. Laitteen suodattimet vaihdetaan ja laite huollatetaan säännöllisesti.
5. Miten voisi säästää energiaa?
Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä kun pesutilan poistoilmaventtiilin aukeama pienennetään kesän kolmesta sentistä talveksi yhteen senttiin, lämmitysenergiaa säästyy noin tuhat kilowattituntia vuodessa, laskee Motiva Oy.
Tuloilmaventtiilit säädetään talveksi pienemmälle. Jos asuntoa tuuletetaan ikkunoita avaamalla, paras vaihtoehto on nopea läpiveto; se hukkaa vähiten lämmitysenergiaa.
Koneellisissa ilmanvaihtojärjestelmissä määrävälein tarkastettu ja puhdistettu iv-kone toimii energiatehokkaimmin.
Käyttötavoillakin on merkitystä. Iv-koneen tarpeenmukaisella käytöllä voi säästää lämmitysenergiaa noin 900 kWh vuodessa pientalossa, jossa on poistoilman lämmöntalteenotto, laskee Motiva Oy. Jos lämmöntalteenottoa ei ole, säästö voi nousta jopa 1 500 kWh:iin vuodessa.
Osassa iv-koneita on lämmöntalteenoton kesä- ja talviasento. Säätö käännetään keväällä kesäasentoon ja palautetaan syksyllä talviasentoon. Kesäasetus katkaisee tuloilman esilämmityksen ja säästää sähköä.
Lämmityskaudella iv-laitteen tuloilman esilämmitys pidetään +15–+17 asteessa. Tämä takaa riittävän asumismukavuuden ilman sähkön tuhlausta.
6. Pitääkö ilmanvaihtojärjestelmiä huoltaa?
Kyllä. Painovoimaisessa järjestelmässä asukas imuroi ja/tai pyyhkii korvausilma- ja poistoilmaventtiilit. Poistoilmaventtiilien lautasten aukeama säädetään tarpeen mukaan, ja ilmanvaihtoputkistot puhdistetaan 5–10 vuoden välein. Kerros- ja rivitaloissa nämä työt kuuluvat ammattilaisille.
Koneellisissa järjestelmissä vastuut jakautuvat samoin. Lisänä tulevat ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihdot vähintään kahdesti vuodessa ja laitteiden toiminnan tarkastuttaminen.
Omakotitaloissa ilmanvaihdon toimivuus on täysin asukkaan vastuulla. Ammattilaisia kannattaa jälleen käyttää, jotta ei törmää ongelmiin. Pahimmillaan huono sisäilma voi sairastuttaa asukkaat ja vaurioittaa talon rakenteita.
Lähteet: Motiva Oy ja www.ymparisto.fi
Miten tulisijan käyttö vaikuttaa ilmanvaihtoon?
Tulisija on tehokas mutta ei ongelmaton ilmanvaihtokone.
Puu käyttää palaessaan vajaat neljä kuutiota ilmaa per puukilo – teoriassa. Käytännössä palamisilman tarve vaihtelee. Uusimmissa uuneissa, joiden suuluukut ovat tiivistetyt, ilmaa kuluu vähiten. Tavallisissa suuluukullisissa uuneissa ilmaa kuluu 7,5–10 kuutiota puukiloa kohti, avotakoissa 40–110 kuutiota per puukilo. Tämä tarkoittaa, että tulisijat vaihtavat sisäilmaa tehokkaasti, jos vain korvausilman saanti on kunnossa. Silti jopa koneellisen ilmanvaihdon taloissa voi tulla vastaan yllätyksiä. Pahimmillaan tulisijan hormi muuttuu tuloilmakanavaksi ja sisäilmaan pääsee hormista irtoavia haitallisia pienhiukkasia. Näin voi käydä, jos ilmanvaihtokone vetää asunnosta ilmaa ulos eikä korvausilmaventtiileitä ole tarpeeksi ja/tai uuni ei ole riittävän tiivis.
Jos tulisija on taloon suunniteltu, sen korvausilman saantikin on todennäköisesti ajateltu järkevästi. Ratkaisu voi olla ulkoa arinan alle ulottuva raitisilmaputki. Sen kautta tulisija saa korvausilmaa, eikä palotapahtuma häiriinny koneellisen ilmanvaihdon toiminnasta.
Jälkiasenteisten takkojen ja uunien kanssa on usein toisin. Puut eivät välttämättä syty tai savu pöllähtää sisälle, jollei ilmanvaihtokonetta sammuteta tai ikkunaa avata. Osassa iv-laitteita on takkatoiminto eli säätö, jolla ilmanvaihto kytketään pois päältä tai pienelle ylipaineelle puiden sytyttämisen ajaksi. Aina sekään ei riitä. Silloin on raotettava ikkunaa tai lisättävä tuloilmaventtiileiden määrää.
Lähteet: VTT, www.rakentaja.fi
