“Tervetuloa meidän tyhmien joukkoon”, vitsaili insinööri-tätini kertoessani korkeakouluun pääsystäni. Matkani kohti insinööriyttä oli alkamassa vuoden vaihteessa. Kuitenkaan vahva kiinnostukseni luonnontieteellisiä aineita kohtaan ei johdattanut minua suoraan energia-alalle.
Vaikkei usein tule ajatelleeksi, lapsuudessa ja nuoruudessa koetuilla tapahtumilla on kauaskantoisia vaikutuksia tulevaisuuden opintoja ja uraa ajatellen. Esimerkiksi opettajan tai luokkatovereiden negatiivinen suhtautuminen virheelliseen laskutoimitukseen voi johtaa siihen, että tyttö päättää olevansa matemaattisesti toivoton. Todellisuudessa tilanne voi olla täysin päinvastainen. Tällaisen peruskoulussa koetun nöyryytyksen myötä kynnys valita luonnontieteellisiä oppiaineita voi tuntua ylitsepääsemättömältä myöhemmissä opinnoissa. Toisaalta esimerkiksi koulujen erilaiset luonnontieteelliset painotukset ja tiedeprojektit valavat luottamusta opiskelijoiden omiin kykyihin, avaten ovia tekniikan maailmaan.
Toisen asteen uratapahtumissa ja oppilaanohjauksissa tekniikan alan mahdollisuuksia ei usein tuoda tarpeeksi selkeästi esille, eikä esikuvia välttämättä ole lainkaan. Lisäksi stereotypiat ohjaavat herkästi hakijoita ns. perinteisemmiksi miellettyjä uravalintoja kohti. Opiskelijat siis jakautuvat entisestään sukupuolen mukaan valitessaan jatko-opiskelupaikkojaan.
Esimerkiksi tilastojen mukaan miehet hakeutuvat herkemmin tekniikan alalle, kun taas naisia löytyy enemmän terveys- ja hyvinvointialalta. Tällaisessa sukupuolen mukaisessa segregaatiossa hukataan valtavasti potentiaalia.
Sisäinen motivaatio hakeutua insinööriopintoihin ei ollut allekirjoittaneellekaan itsestäänselvyys, ja sitä kuuluisaa omaa polkua piti etsiä hetki. Kuitenkin näin jälkikäteen ajateltuna kipinä tekniikkaa kohtaan kipinä syttyi jo lapsuudessa. Ala-asteella Energiasäästöviikon jälkeen valistin perhettäni sähkön säästämisen keinoista ja osallistuessani Tämä Toimii!-teknologiaprojektiin ryhmäni selviytyi jopa loppukilpailuun asti. Yläasteella Nuorten Ilmastohuippukokous kasvatti puolestaan tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisykeinoista, myös energian näkökulmasta katsottuna. Tällaiset tapahtumat luovat positiivista mielikuvaa tekniikan alasta myös tytöille.
Naisten lukumäärän kasvattaminen energia-alalla onkin yksi Clean Energy Ministrealin tavoitteista, joihin myös Suomessa Energiateollisuus ry ottaa osaa.
Tässä Equal by 30-hankkeessa pyritään takaamaan tasa-arvoa noudattava palkkaaminen, johtajuus ja mahdollisuudet energia-alalla vuoteen 2030 mennessä. Koska ilmastonmuutos ja energiamurros ovat tätä päivää, tarvitaan kaikki mahdolliset osaajat hiilineutraalin tulevaisuuden edistämiseksi.
Maailmanlaajuisesti energia-alalle hakeutuvista henkilöistä naisia on vain 22%, kun taas Suomessa vastaava luku on 24%. Kampanjan mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä takaamaan tasaisempi edustus sukupuolten välillä, ja tasa-arvoa on myös edistettävä jokaisessa henkilöstöryhmässä. G20-ryhmän tutkimuksen mukaan naisten määrän kasvattaminen yrityksissä on liiketoiminnallisesti kannattavaa ja lisäksi se vähentää työttömyyttä.
Jotta tekniikan alalle hakeutuvien opiskelijoiden sukupuolijakauma tasaantuisi, on kannustettava tyttöjä valitsemaan entistä enemmän matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita.
Energia-alalle on toki mahdollista päätyä muutakin kautta. Yrityksissä tarvitaan myös esimerkiksi liiketalouden, ympäristötieteiden, viestinnän, ekologian, markkinoinnin ja yritysjuridiikan osaajia.
Koko lahjakkuuden kirjo on valjastettava energia-alan käyttöön tulevaisuuden turvaamiseksi, tasa-arvo huomioon ottaen Equal by 30-hankkeen mukaisesti. Tytöistä voi tulla mitä vain siinä missä pojistakin - taito ei ole sukupuoleen sidottua.
Blogin on k
irjoittanut Lumme Energian kesätyöntekijä Emilia, joka opiskelee Turku AMK:ssa energia- ja ympäristötekniikkaa. Tulevaisuuden ilmasto huolettaa häntä, mutta pienillä kiertotalouden mukaisilla arjen valinnoilla jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan tähän. Emilian vapaa-aika kuluu erityisesti partiossa niin maalla metsässä samoillen kuin vesillä purjehtien.
Lähteet:
https://www.equalby30.org/en
https://energia.fi/files/4629/Tasa-arvokysely_energiateollisuus.pdf
https://energia.fi/files/4626/Equal_by_30_sitoumus.pdf
https://energia.fi/linjaukset/tyoelama/tasa-arvo
