Kahvimakuja on tarjolla huikea määrä ja tavallinen kahvinkeitin on usein jo vaihtunut pressopannuun. Tutustu vinkkeihin.
SCA-sertifioitu baristojen kouluttaja Emmi Kinnunen Pauligilta muistaa helposti muutaman vuoden taakse, kun Suomessa juotiin vain vaaleapaahtoista kahvia. Se on suosituinta edelleen, sillä suurimmalle osalle kahvi on yhä se virkistävä juoma, jossa merkkiuskollisuus korostuu.
– Mutta tumma paahtokin on jo tuttua. Kahvikulttuurin muutos liittyy megatrendeihin: ylipäätään ruuan alkuperä, laatu ja ympäristövaikutukset kiinnostavat. Kahvi kuin kahvi ei enää riitä, maku ja laatu korostuvat, Kinnunen toteaa.
Myös rento kahvilakulttuuri on rantautunut Suomeen. Kahviloiden valikoimat ovat madaltaneet kynnystä kokeilla uutta.
– Suomalainen kokee ottavansa liian ison riskin, jos valitsee kaupan kahvihyllyltä kahvin, josta ei pidäkään. Siksi kahvihyllyllä käydään kuin autopilotilla, eli otetaan se tuttu ja turvallinen. Kahviloissa taas otetaan askeleita uusiin makuihin ja uudet kahvit tulevat tutuiksi.
Jotkut kahvikissat ovat hurahtaneet jopa kahvihifistelyyn, tietää Kinnunen.
– Kahvi on kuin viini. Viineistä osataan jo puhua, ja sama ilmiö on tulossa kahviin.
Ilmastonmuutos on uhka
Lajista riippuen kahvi on puu tai pensas, joka tekee marjoja. Paahtimolle kahvi tulee raakana, kahvimarjan vihreinä siemeninä.
– Suurin osa työstä tehdään alkuperämaassa. Siellä kasvatetaan kahvipensas tai -puu, jossa marja kypsyy poimintavalmiiksi yhdeksässä kuukaudessa. Marjat poimitaan käsin, ja marjan liha irrotetaan siemenen ympäriltä, joka vielä kuivatetaan kuljetusta varten.
Kahvia viljellään noin 60 eri maassa päiväntasaajan molemmin puolin, Kauriin ja Kravun kääntöpiirien välissä.
– Se on vyömäinen, koko maapallon ympäri ulottuva alue, jolla kahvikasvi tykkää elää. Tärkeimmät maat ovat Brasilia ja Kolumbia.
Vastuullisuus on huomioitu alkutuotannossa vaihtelevasti.
– Kahvin tulevaisuus on ilmastonmuutoksen takia uhattuna, se on selvä. Varsinkin arabica-kahvi kärsii ilmastonmuutoksesta; se on herkkä ja vaatii sopivan ilmaston.
– Tämä on tärkeä asia meille, ja olemme tosi ylpeitä, että me Pauligilla olemme tässä edelläkävijöitä. Kahvimme tulee sataprosenttisesti vastuullisiksi varmistetuista lähteistä, Kinnunen kertoo.
Laatua kuppiin
Kahvivalikoima kasvaa kaupoissa kotimaisten tuotteiden lisäksi ulkomaisilla tuotteilla. Yhteistä kaikille kahvijuomille on raaka-aine, kahvi.
– Raaka-aineena käytetään kahta kahvilajia, arabicaa ja robustaa. Suomalaiset ovat tottuneet arabicaan, joka on lajeista kalliimpaa ja monesti myös laadukkaampaa, Kinnunen kertoo.
Arabican sisällä on vielä valtavasti lajikkeita, samaan tapaan kuin rypäleissä, joista valmistetaan viinejä.
– Kahvista on löydetty jopa parituhatta makua. Maku tulee maasta, jossa kasvi kasvaa, lajikkeesta ja ilmastosta, jossa se elää. Myös prosessointimenetelmä vaikuttaa paljon makuun.
Vaaleassa kahvissa raaka-aineen maku korostuu. Siinä voi olla hienostuneempia nyansseja, sillä vaaleaa ei ole paahdettu niin paljon kuin tummaa. Tummissa, 3–5-paahtoasteisissa, on jo paahdon makua mukana.
– Voi olla myös suklaisuutta ja pähkinäisyyttä. Tummat paahdot kestävät maitoa paremmin. Kahvi maistuu maidon läpi.
Uusia makuja kokeileva voi lähteä seikkailuun juuri paahtoasteesta.
– Vaalea voi olla aamuun hyvä, mutta suosittelen tummaa päivällä. Tumma on pehmeän samettista, se maistuu enemmän ja jättää hyvän jälkimaun.
– Paahtoaste on ilmoitettu kahvituotteissa jo hyvin. Pakkauksesta kannattaa tutkia, mitä muuta mausta kerrotaan. Ja tietysti on tarkistettava, millä tuote on tarkoitettu valmistettavaksi, Kinnunen muistuttaa.
Bodum-pressopannuja on valmistettu jo 1950-luvulta lähtien. Kokovalikoima on runsas (3, 4, 8 ja 12 kupille). 8 kupin Bodum Chambord -pressopannu 49,90 € (crema.fi). Sähkökäyttöinen mokkapannu tekee kahvinkeitosta vielä helpompaa. Suodattimet ovat 3 ja 6 kupille. Cloer-mokkapannu 89,90 € (crema.fi). Itsejauhetut kahvipavut kruunaavat kahvinautinnon. DeLonghi-kahvimylly KG89 59,95 € (gigantti.fi).
Keitin ei ole enää vakio
Kahvikulttuurin muuttuessa perinteinen kahvinkeitin on saanut kyytiä. Kinnunenkaan ei omista tätä laitetta.
– Keitintä ei välttämättä tarvita. Kahvin voi suodattaa käsin. Teen sen, koska haluan vaikuttaa siihen, miten uutan kahvin. Minulla on myös pressopannuja.
Pressopannulla kahvista saa aromikasta. Pressokahvissa on suodatinkahvia enemmän rasvaa, ja sen takia maku on täyteläisempi.
Olipa laite mikä tahansa, Kinnusen mukaan hyvää kahvia saadakseen puhtaus on tärkeintä. Kaikki lika tuo maun kahvikuppiin. Laitteen valinnassa kannattaakin varmistaa, että sen puhdistus on mahdollista ja osat irrotettavissa pesua varten.
Myös veden lämpötila vaikuttaa olennaisesti makuun. Kahvi suodattuu parhaiten 90–96-asteisessa vedessä.
– Enemmän ja enemmän ihmisillä on myös oma papumylly. Silloin saa kahvinsa vastajauhetuista pavuista. Se on niin aromikasta kuin kahvi voi olla. Kahvihifistelijälle mylly onkin hyvä lahjavinkki.
Hyvällä omallatunnolla
Nykyisin kahvista valmistettu lopputuote voi olla venytetty kauas tutusta peruskahvista. Kinnunen tietää kahvilimut ja kahvijäätelöt. Toisaalta häntä harmittaa joskus, että täydellisen ravintolan täydellisen menun päätteeksi on tarjolla kahvi – mustana, maidolla tai sokerilla.
– Upeaa olisi, jos kahvi nostettaisiin joskus viinin kaltaiseen arvoon. Onneksi kuitenkin mennään pienin askelin oikeaan suuntaan, Kinnunen huokaa.
– Kahviloissa kahvijuomat saattavat tulla ja mennä nopeastikin, mutta suurta yleisöä liikuttavat muutokset tapahtuvat hitaasti. Tummapaahtoisetkin ovat olleet markkinoilla jo vuosia, mutta monille ne ovat uutta. Mutta pikkuhiljaa niitä huomataan ja kokeillaan, ja jotkut jäävät pysyviksi suosikeiksi.
Kinnusen mielestä kahvia saa juoda hyvällä omallatunnolla, kun tekee sen tiedostaen ja juo kohtuullisesti.
– Kannustan jokaista miettimään kahvin kulutusta eettisestä näkökulmasta. On mahtavaa, että kahvi on alkanut kiinnostaa.
Kahvia pressopannulla
- Lämmitä pressopannu kuumalla vedellä.
- Annostele kahvijauhe pannuun (60–70 g kahvia 1 litraa vettä kohden). Käytä mittana kukkurallisia ruokalusikoita tai kahvimittaa. Parhaan tuloksen saat käyttämällä pressopannulle tarkoitettua jauhatusta.
- Kaada kuuma vesi (92–96 °C) pannuun kahvijauheen päälle. Sekoita ja aseta kannellinen mäntäosa pannun päälle, jotta kahvin aromit eivät katoa.
- Anna kahvin hautua 3–5 minuuttia.
- Paina mäntä alas ja tarjoile kahvi.
Lue lisää:
Kaikki terveysdata kahvista: www.kahvijaterveys.fi
Baristablogi: www.baristainstitute.com
Kahvin valmistusohjeita
- Nettihakuun: kahvireseptit
- Youtube hakuun: kahvin valmistus
