Usein kuulee, että ilmalämpöpumpun tuoma säästö talon lämmityskuluihin valuu hukkaan, jos laitetta käytetään kesällä kodin viilentämiseen. Tämä ei pidä paikkaansa. Motivan mukaan ilmalämpöpumpulla saavutetaan vuodessa keskimäärin 3 000 kilowattitunnin energiansäästö lämmityskuluissa. Kodin viilentämiseen taas kuluu sähköä tyypillisesti 100–500 kilowattituntia vuodessa.
– Sähköä voi säästää myös omaksumalla ilmalämpöpumpun oikeat käyttötavat, huomauttaa Motivan asiantuntija Sami Seuna. – Tärkeintä on ymmärtää, ettei kodin lämpötilaa kannata helteellä yrittää laskea sinänsä normaaliin +21 asteeseen. Jo yhden tai kahden asteen pudotus riittää. Jos helle huitelee yli +30 asteessa, pidetään sisätilat noin +25-asteisina.
Miksi sitten parin asteen pudotus riittää? Ensinnäkin siksi, että ilmalämpöpumppu poistaa sisäilmasta kosteutta. Kuiva ilma yhdistettynä korkeaan lämpötilaan tuntuu aivan siedettävältä. Sen sijaan, jos ilma on kosteaa ja kuumaa, olo käy tukalaksi. Toinen syy on, ettei ole järkevää totuttaa fysiologiaansa isoihin lämpötilaeroihin. Autojensa ilmastointilaitteita innokkaasti säätäneet tietävät, mitä seuraa, kun viileästä autosta hyppää helteeseen, palaa kohta takaisin ja toistaa tätä – kesäflunssa.
Aurinkosähköllä ilmaiseksi
Ilmalämpöpumpun ei myöskään tarvitse tohottaa täysillä koko päivää. Energiatehokkainta on napsauttaa jäähdytys täysille, kun palataan töistä helteiseen kotiin, ja pudottaa laite minimiteholle heti, kun tavoitelämpötila on saavutettu. Kokonaan laite sammutetaan viimeistään, kun kotoa jälleen poistutaan.
– Sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä niin sanottu tarpeenmukainen käyttö tulee edullisimmaksi, Seuna summaa.
Halvinta – jopa ilmaista – ilmalämpöpumpulla viilentäminen on taloissa, joissa on sähkön tuotantoon valjastetut aurinkopaneelit. Helteellä aurinkoa riittää ja paneelit tuottavat reilusti sähköä, joka taas pyörittää ilmalämpöpumppua ja jäähdytystä.
Helteellä aurinko kuumentaa kodin sisätiloja ikkunoiden mutta myös katon ja seinien lämpenemisen kautta. Eristeet yläpohjassa ja seinissä hidastavat kuumenemista hieman. Silti seinät voivat hellejakson loppupuolella hyvinkin hohkata +30-asteisina. – Asumisviihtyvyyden näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole iso ongelma, Seuna sanoo.
Rakenteiden lämpötilaa ei tarvitse laskea, riittää kun sisäilman lämpötilaa pudotetaan. Ilma on suljetussa tilassa kohtalainen lämmöneriste, joten vaikka rakenteet olisivat kuumat mutta sisäilma viileää, tilassa olisi mukava oleskella – ilma eristää seinät ihmisistä.
Maakylmäkin yleistyy
Ilmalämpöpumppujen ohella maalämpöjärjestelmät mahdollistavat edullisen jäähdytyksen. Kiertovesipumppu pumppaa maalämpöjärjestelmän nestettä ilmanvaihdon lämmönvaihtimen kautta. Se jäähdyttää sisään tulevan ilman ja poistaa samalla kosteutta. Viileä ilma jakautuu tasaisesti tuloilmakanavien kautta joka puolelle asuntoa. Seunan mukaan tarjolla on jo useita laitemalleja. Uudistaloissa maakylmä alkaa myös olla kohtuullisen yleinen ratkaisu.
Maalämpöjärjestelmien yhteyteen tarjotaan joskus myös lattiaviilennystä. Siinä lattialämmitysputkistoon ohjataan viilennyspiirin jäähdyttämää vettä. Jo muutaman asteen pudotus veden lämpötilassa laskee huonelämpötilaa tehokkaasti, koska lattian pinta-ala on iso. Seunan mukaan lattiaviilennys ei kuitenkaan ole asuintiloihin yhtä järkevä vaihtoehto kuin tuloilman viilennys. – Etenkin laattalattioita halutaan kesälläkin pikemminkin lämmittää kuin viilentää, koska jos lattiaa viilennetään, huoneen lämpötilan korkeusjakauma muuttuu ikävään suuntaan. Jaloilla pitäisi olla lämmintä ja ilman viiletä ylöspäin mentäessä. Lattiaviilennyksen kanssa näin ei käy.
Jäikö kysyttävää?
lähetä viestiä tekniselle asiakaspalvelulle alla olevalla lomakkeella
