Globe Hope on vuonna 2003 perustettu vastuullisen muodin sekä kiertotalouden edelläkävijä. Kaikki lähti ajatuksesta, jossa ajaton sekä kestävä designtuote valmistettaisiin tekstiilijätteestä. Haastattelussamme yrityksen kiertotalous- ja vastuullisuusyhteistyön asiantuntijan tehtävissä toimiva Riitta Pöyry jakaa näkemyksiään jo trendiksi kehittyneen kiertotalouden parissa.
Pöyry ajattelee nuoruuttaan 90-luvun ja 2000-luvun taitteessa. ”Silloin kirpputoreilla käyminen ja vaatteiden paikkaaminen koettiin noloksi. Nykyään sitä pidetään innostavana puuhana ja siitä on tulossa kovaa vauhtia uusi normi,” Pöyry toteaa.
Riitta Pöyry toimii Globe Hopen kiertotalous- ja vastuullisuusyhteistyön asiantuntijan tehtävissä.
Pöyryn ydintekeminen on tekstiilialan parissa ja hän tekee tekstiilien kanssa paljon töitä. Pöyry kokee alalla olevan paljon mahdollisuuksia, mutta myös tekstiiliteollisuuden itsessään tarjoavan paljon haasteita. Hän listaa tekstiiliteollisuudessa olevan suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin lento- ja laivaliikenteessä yhteensä. Tekemisen paljous innostaa Pöyryä ja hän toteaakin sen saralla olevan runsaasti tehtävää. Hän ilmaisee olevansa huolissaan tulevaisuudesta ja painottaakin, että jos haluamme maapallon säilyvän jälkeläisillemme, meidän tulee ajatella, mitä tällä hetkellä on tehtävissä sen eteen.
Vastaisku pikamuodille
Pöyryä motivoi ja inspiroi ajatus siitä, että hän pystyy viemään tietyn materiaalin tai tuotteen tämän elinkaarensa loppuun asti. Hän kuvailee sen olevan vastaisku pikamuotia ajatellen. ”Enää ei ole tarvetta uuden t-paidan ostamiselle kerran kuukaudessa, vaan sen pystyy korjaamaan tai käyttämään uudestaan johonkin muuhun tarkoitukseen,” hän iloitsee.
Helsingissä asuva Pöyry toteaa, ettei kaupunkiasunnoissa ole turhia neliöitä ja välttääkin siksi ylimääräisen tavaran säilyttämistä. Hän iloitsee naapurustostaan, jossa yhteisöllisyys on suuressa roolissa – tavaroita lainataan ja jaetaan naapureiden kesken. Pöyry kertoo lainaavansa naapureilleen esimerkiksi ompelukonetta sekä autoaan ja kertoo, ettei tavaroita tarvitse välttämättä hankkia itse. Hän toteaa näkevänsä ympärillään yhä enemmän jakamista. Pöyry kokee tulevaisuudessa keskeiseksi tekijäksi sen, ettei tavaroita tarvitse enää omistaa samalla tavalla kuin aiemmin.
Kiinnostus kiertotalouteen
Pöyryn kiinnostus kiertotaloutta kohtaan heräsi, kun hän ajatteli maailmaa, jonka tulisi jälkipolvelleen jättämään. Jälkipolvi on kuitenkin se, joka tulevaisuudessa tulee tekemään päätöksiä sekä korjaamaan asioita, joita aiemmat sukupolvet ovat heille jättäneet. Pöyry ymmärsi, että asioiden oli muututtava. Hän korostaa, että jokainen pystyy tekemään pieniä tekoja ja toteaa myös omassa arjessaan olevan parannettavaa. Kuitenkin avainasemassa on se, että asioita tiedostaa ja alkaa tekemään pieniä muutoksia kohti vastuullisempaa arkea.
Miten korona on vaikuttanut alalla?
Pöyryn mukaan koronan aikainen maailma on kiihdyttänyt toimintaa ja ihmisten sekä yritysten ajattelutapaa. Hän kokee yhteiskunnan olevan tietynlaisella kynnyksellä ja vastuullisuuden kehittyvän tulevaisuudessa eräänlaiseksi normiksi. Se, mitä ihmiset ajattelevat ja tietävät kiertotaloudesta, on muuttunut. Yrityksissä tehdään enemmän kiertotalouden tehostamisen eteen. Yritykset ovat alkaneet miettimään omaa tuotantoaan sekä sen kehittämistä mahdollisimman resurssitehokkaaksi. Nykyään mietitään aktiivisesti jopa loppupistettä, eli sitä mihin esimerkiksi materiaalit päätyvät niiden kiertokulun lopussa.
Kiertotalouden tulevaisuus
Tällä hetkellä yrityksien käyttämistä työvaatteista, jopa 95 % päätyy polttoon.
Globe Hopen ydintoimintaa on tekstiilikierrätys ja he tarjoavatkin yrityksille erilaisia konsepteja sen parissa. Yritys voi halutessaan toimittaa työvaatteet sekä markkinointimateriaalit Globe Hopelle, joka kierrättää ne maksimaalista resurssitehokkuutta noudattaen. Näin ylimääräisistä materiaaleista voidaan tuottaa kiertotalouden osamateriaaleja, kuten esimerkiksi osajaetta vedenpuhdistamon käyttöön.
Pöyry työskentelemässä materiaalien parissa.
Yrityksissä on herännyt aiempaa enemmän keskustelua siitä, millaisia vastuullisuustekoja heillä on tehtävissään. Voidaanko tuottaa jonkinlaista vastuullisuusraportointia ja mitä on tehtävissä työvaatteiden sekä muiden tekstiilien osalta. Jätelainuudistus sekä muut tekstiiliin liittyvät uudistukset ovat vauhdittaneet vastuullisen toiminnan edistämistä. Vuoteen 2025 mennessä jätelainuudistus tulee vaatimaan tekstiileille erilliskeräyksen.
Pöyry kokee, että kiertotalouden ympärille tulee syntymään tulevaisuudessa uusia liiketoimintamalleja ja hän näkeekin vuokraus-, lainaus- sekä vaihtopalvelujen kehittyvän entisestään. Hän uskoo, että yrityksillä, jotka huomioivat toiminnassaan kiertotalouden tulee olemaan paljon potentiaalia myös tulevaisuudessa.
Sitra oli sivuillaan nostanut esiin kysymyksen siitä, voisiko yrityksistä ja heidän yhteistyökumppaneistansa muodostaa tiiviimpiä tiimejä. Näihin tiimeihin kerättäisiin osaaminen tuotteen suunnittelusta aina uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen saakka. Pöyryn mielestä näkökulma on mielenkiintoinen. ”Suomi on pieni maa, jossa alalla toimivat tuntevat yleensä toisensa. Yritykset voisivat muodostaa eräänlaisen ketjun kumppanuusajattelulla, jolloin olemassa oleva materiaali kiertäisi mahdollisimman resurssitehokkaasti yritykseltä toiselle. Tosin tämä tarkoittaisi myös kannattavan liiketoimintamallin ratkaisua kaikille osapuolille,” Pöyry kertoo.
Pöyry mainitsee mielenkiintoiseksi yritykseksi Rentan, joka vuokraa yritysten lisäksi myös yksityishenkilöille remonttitarvikkeita. Pöyry kertoo, etteivät ihmiset ole välttämättä valmiita maksamaan suuria summia kyseisistä tarvikkeista, ja toteaa sen siksi olevan loistava liikeidea. Hän mainitsee yleisesti myös tekstiilin vuokrauspalveluissa olevan suurta potentiaalia. Suomen markkinoilla Pöyry näkisi olevan tilaa sovellukselle, joka perustuisi yksityishenkilöiden väliseen tavaran vaihtoon tai lainaamiseen.
Kuinka yritykset voivat hyödyntää kiertotaloutta toiminnassaan?
Pöyry näkee vastuullisuuden olevan tulevaisuudessa välttämättömän tärkeässä asemassa.
” En näe sellaisissa yrityksissä potentiaalia, jotka eivät ota vastuullisuutta huomioon yritystoiminnassaan. Loppupeleissä kuluttajat äänestävät jaloillaan ja ihmiset vaativat jo nyt yrityksiltä läpinäkyvyyttä, ” Pöyry toteaa. Hän näkee kuitenkin kiertotalouden sekä vastuullisuuden maailmassa paljon mahdollisuuksia.
Nykyään ihmiset ovat kiinnostuneita yrityksen toiminnan läpinäkyvyydestä, kuten siitä, millainen tuotantoketjun kaari on – mistä se lähtee ja mihin se päätyy. Jopa tuotteen loppukaaresta ollaan kiinnostuneita ja siitä, mitä tuotteelle tehdään, sen poistuessa käytöstä. ”Tällaiset asiat herättävät ihmisten keskuudessa paljon ajatuksia ja kysymyksiä, ja siksi koenkin, että näihin kannattaa tulevaisuudessa panostaa, jos yritys haluaa olla menestyksekäs,” Pöyry kertoo.
Innovatiivisuus kiertotaloudessa
Pohdintaan nousee myös nykypäivän kertakäyttöisten kasvomaskien tilanne. Pöyry kertoo miettineen itse henkilökohtaisesti sekä yrityksen parissa kertakäyttömaskien tuottamaa massiivista jätemäärää. Ongelmana kertakäyttömaskin kierrättämisessä nousee kuitenkin vahvasti esille hygieenisyys ja sen tuomat haasteet.
Mistä Elämän Energiaa?
Pöyry kertoo saavansa runsaasti Elämän Energiaa urheilusta sekä luonnossa liikkumisesta. ”Kun pääsee kaupungin hälystä pois metsään lenkkipolulle, niin se on jotain aivan ihanaa,” hän kertoo.
Riitta Pöyry saa Elämän Energiaa luonnossa liikkumisesta.
