Käynnistimme Elinvoimainen järvilohi -hankkeen seitsemän vuotta sitten Puulan kalatalousalueen aloitteesta. Huolena oli Saimaan järvilohen heikentyneet istutustulokset, joiden taustalla olivat lajin heikentynyt perimä ja vesihome-niminen tauti, joka tappaa emokaloja ja istukkaita kalanviljelylaitoksilla. Mukaan tulivat Suontee ja Etelä- ja Keski-Päijänne sekä Maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskus, Luonnonvarakeskus sekä yliopistoja. Iso kiitos yhteistyöstä myös Lumme Energialle, joka on ollut kuusi vuotta hankkeen tärkein tukija.
Saimaan järvilohen kutualueet padottiin Vuoksen alueella 1950–70-luvuilla. Tämän jälkeen järvilohi on ollut emokalaviljelyn ja istukkaiden viljelyn varassa. Lopputuloksena on syntynyt valitettavasti Pohjois-Euroopan sisäsiittoisin ja äärimmäisen uhanalainen lohikanta.
Elinvoimainen järvilohi -hankkeessa on tutkittu Saimaan järvilohen heikon perimän vahvistamista terveempien lohikantojen avulla sekä virikekasvatuksen vaikutusta lohien elinvoimaisuuteen. Hankkeen ensimmäinen vaihe on nyt päättymässä. Seuraavassa on vauhdikas matka yhteenvetona:
• Kuusi vuotta sitten teimme ensimmäiset risteytykset Tornionjoen ja Nevajoen lohien avulla.
• Viisi vuotta sitten yritimme saada ensimmäisen kerran Hiitolasta Laatokan järvilohen maitia, ei onnistunut.
• Neljä vuotta sitten hankimme skannerit ja PIT-merkkejä – ja saimme ensimmäisen kerran kunnolla selkään vesihomeelta
• Kolme vuotta sitten istutimme ensimmäiset risteytyslohet Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteelle. Määrä oli pettymys vesihomeen takia.
• Kaksi vuotta sitten saimme istutettua hyvät määrät PIT-merkittyjä lohia. Samana vuonna hanke kirjattiin päivitettyyn Saimaan järvilohen hoito-ohjelmaan vuosille 2021–2030.
• Vuosi sitten hellekesä ja hottamuikkukato pilasivat istutukset.
• Tänä vuonna saimme jälleen hyvän määrän istukkaita järviin ja muikkujakin riittää ruoaksi.
Kaikesta vuoristoradasta huolimatta olemme:
• kasvattaneet kolme sukupolvea risteytyslohia ja istuttaneet yli 50000 sirutettua eli PIT-merkittyä lohta Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteelle.
• saaneet noin 650 skannausraporttia kalastajilta
• tuottaneet ainutlaatuista väitöskirjatasoista tutkimusdataa sekä kasvatusvaiheesta että järviseurannasta, joista tutkijat ovat julkaisseet useita kansainvälisiä artikkeleita
Työ ei ole ohi, päinvastoin. Arvioisin, että hanke on nyt edennyt kolmasosan matkasta eli aikamoinen siivu on vielä edessä. Nyt alkaneessa toisessa vaiheessa tutkijat keskittyvät kahteen tehtävään:
1. Takaisinristeytys. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tutkijat tekevät seuraavaksi ns. takaisinristeytyksen eli hedelmöittävät nykyiset ensimmäisen sukupolven risteytyslohet ja Saimaan järvilohen keskenään. Näillä kaloilla Nevajoen lohen perimän osuus on pudonnut 25 prosenttiin. Takaisinristeytetyillä lohilla tehdään samanlaisia kokeita kuin alkuperäisillä risteytyslohilla. Muilla lajeilla takaisinristeytys on saattanut tuoda esille uusia ominaisuuksia.
2. Risteytykset Laatokan järvilohen kanssa. Laatokan järvilohi on geneettisesti lähin kanta Saimaan järvilohen kanssa. Yritimme jo aiemmin kahtena vuonna saada Hiitolanjoelta Laatokan järvilohen maitia ilman tulosta. Tänä syksynä saimme pienen määrän maitia ja pystyimme tekemään pienen erän näiden järvilohien risteytyksiä. Ensi vuonna on tarkoitus yrittää saada Hiitolanjoelta enemmän maitia ja päästä kunnolla eteenpäin tässä tehtävässä.
Kaikista meidän ja muiden ponnisteluista huolimatta Saimaan järvilohen tilanne on edelleen kriittinen. Emokalojen määrä on pienentynyt entisestään ja ensi keväänä on Saimaalla tulossa neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin kannanhoidolliset järvilohi-istutukset jäävät reilusti tavoitteista. Tämä taas näkyy väistämättä emokalapyyntien heikkenemisenä entisestään. Hankala kierre on viemässä Saimaan järvilohen todella lähelle sukupuuttoa.
Lyhyellä tähtäimellä kierteen katkaisemiseksi tarvitaan ratkaisu vesihomeongelmaan. Ilman sitä Saimaan järvilohi on todellisessa vaarassa kuolla sukupuuttoon jo lähivuosina. Pitkällä tähtäimellä Saimaan järvilohi tarvitsee kymmeniä hehtaareja hyvälaatuisia kutukoskia luonnossa lisääntymiseen. Tämä on ainoa kestävä keino lajin pelastamiseksi.
Työ siis jatkuu monella rintamalla, jotta saamme tämän ikonisen lajin säilymään ja menestymään. Saimaan järvilohi on kuulunut Suomen luontoon tuhansia vuosia. Pidetään huoli, että näin on myös jatkossa!
