Kodin ei tarvitse pursuilla tavaroita, eikä kaikkea ole pakko ostaa omaksi. Ekologinen lainaaminen ja vuokraaminen ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan.
Tilanne on monelle tuttu. Tahtoisit kuntoilla enemmän kotona, mutta sinulla ei ole käsipainoja tai kahvakuulia. Hyllyä varten pitäisi porata muutama reikä seinään, mutta porakoneet ovat kalliita.
Viikonloppuna olisi mukava pelata jotakin ulkopeliä ystävien kanssa. Et silti tahdo ostaa frisbeegolfkiekkoja tai krokettisettiä omaksi, koska ette tapaa kovin usein. Miksi maksaa tavarasta, jos käytät sitä vain muutaman kerran?
Aina ei tarvitse ostaa omaa ja uutta. Se ei ole ekologista eikä edes järkevää. Turhien esineiden tulvaa voi välttää lainaamalla tai vuokraamalla arjen työvälineitä ja tavaroita.
Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno
Lainattavaa voi löytää monesta eri paikasta. Taloyhtiön yhteisistä tavaroista voi lainata vaikka puutarhavälineitä. Painepesurin tai tekstiili-imurin voi vuokrata vuokraamosta. Kotijuhliin voi pyytää lisää tuoleja, astioita
tai kahvinkeittimiä sukulaisilta, ystäviltä tai naapureilta.
Nykyään tavaranlainauksen aarrearkkuja ovat kirjastot. Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno kertoo, että 2000-luvun alussa kirjastot alkoivat lainata kirjojen ja äänitteiden lisäksi tavaroita.
– Ensimmäiset lainattavat tavarat olivat lautapelejä, kun pelikulttuuri alkoi laajentua. Nykyään kirjastoista voi lainata kirjojen, cd-levyjen ja elokuvatallenteiden lisäksi muun muassa liikuntavälineitä, sateenvarjoja, kasseja ja lukulaseja.
Jotkut kirjastot lainaavat polkupyöriä ja kypäriä, toiset energiamittareita, kuulokkeita, verenpaine- ja sykemittareita. Monista saa myös pieniä ja helposti opittavia soittimia, kuten ukuleleja ja kanteleita.
Joka kirjastosta löytyy jotakin, mutta esineet vaihtelevat paikallisesti. Kunnassa voi esimerkiksi olla kirjaston ja liikuntatoimen yhteistyötä, mikä mahdollistaa liikuntavälineiden lainaamisen.
Kirjastot käyttävät hankintarahoistaan vain prosentin muuhun kuin perinteiseen aineistoon. Tavaravalikoima riippuu paljolti paikasta ja asiakaskunnan toiveista. Pääkaupunkiseudulla todellisia hittejä ovat olleet hyötyesineet, kuten pora- ja ompelukoneet. Pohjois-Suomessa kirjastovalikoimiin kuuluu muun muassa lumikenkiä.
Tavaroiden lainaamisen suosio alkoi nousta 2010-luvun alkuvuosina. Lainaukset ovat Maarnon mukaan kasvattaneet suosiotaan etenkin viiden edellisen vuoden aikana.
Tilastotietoa siitä, kuinka paljon tavaroita kirjastoista lainataan vuosittain, ei tosin ole. Pienen paikkakunnan kirjastolla lainattavia tavaroita on yleensä vähemmän. Siihen vaikuttavat myönnetyt määrärahat.
– Asuinmuodot kaupungeissa ovat sellaiset, ettei haluta hankkia tilaa vieviä harraste-esineitä. Koetaan helpommaksi ja luonnollisemmaksi lainata harvoin tarvittava väline kuin hankkia sellainen, Maarno kertoo.
Myös suomalaisten ajattelussa on tapahtunut Maarnon mukaan muutos. Tavaroita ei lainata entistä enemmän siksi, etteikö olisi mahdollisuutta ostaa niitä. Lainaus helpottaa omaa kulutusta ja rasittaa ympäristöä vähemmän.
– Mielelläni lainaisin itsekin tavaroita enemmän. Aina toisinaan tulee käyttötarvetta vaikka sille suositulle iskuporakoneelle.
Tavaroiden lainaus riippuu vuodesta ja meneillään olevista trendeistä. Viime vuosina kirjastoista on kyselty paljon esimerkiksi sup-lautoja. Suomalaiset ovat Maarnon mukaan erittäin tunnollisia lainaajia ja palauttajia.
– Suomessa on vahva kulttuuri sen suhteen, että jos lainataan, niin palautetaan. Suomalaiset kirjastot ovat ehkä sen ansiosta maailman käytetyimpiä.
Tavaroiden lainaaminen kirjastoista on koko maailman mittakaavassa harvinaista. Pohjoismaissa sitä tehdään mutta niiden ulkopuolella ei yhtä paljon.
– Ulkomaiset kirjastot ovat paljon perinteisempiä, ja niiden rahoituspohja on erilainen. Siksi tämä meille normaali käytäntö on kansainvälisesti melko ainutlaatuinen.
Yleisissä keskusteluissa on puhuttu myös siitä, mikä on kirjastojen tulevaisuus lainaajina. Jäävätkö kirjat sivurooliin, kun tavarat, pelit ja BluRayt valtaavat alaa? Ehkä tavaroiden lainaaminen lisääntyy jatkossa muissakin maissa.
– Luulen, että siihen on kiinnostusta. Ilmastonmuutoksen myötä on tullut pakottava tarve muuttaa elämäntapaa kestävämmäksi, ja myös kirjastojen täytyy osallistua siihen. Joka asiaan ei tarvitse ostaa omaa välinettä.
